tiistai 14. maaliskuuta 2023

PÄÄKIRJOITUS

Itäkynässä on koittanut jälleen uusi kausi, ja tämän tekstin kautta teitä tervehtii uusi päätoimittaja!


Itäkynä-vastaavaksi ryhtyminen on osa yritystäni omistaa tämä vuosi työelämätaitojen harjoittelemiselle. Aivan yhtäkkiä luennot ovat vaihtuneet kokouksiin, palavereihin ja haastatteluihin, ja esseiden sijaan näyttöni on täyttynyt muistiinpanoista, esityslistoista, käsikirjoituksista, PowerPoint-esityksistä, kyselyistä ja sähköposteista (sekä tietoteknisistä ongelmista). Välillä hirvittää. Entä jos työelämäkin tulee olemaan tällaista hajanaista sekoilua? Joku voi tietenkin nauttia edellä mainitusta täysin palkein, mutta minulla on tarve istua rauhassa alas ja keskittyä. Juuri äsken sainkin heittäytyä läppärin kera auringonpaisteen lämmittämälle sohvalle kodin hiljaisuudessa. Oli mukavaa yrittää pitkästä aikaa tuottaa koherentti tekstikokonaisuus, jota pääkirjoitukseksikin kutsutaan.


Tuntuu, että mukavuudesta puhutaan opiskelu- ja työelämässä aivan liian vähän. Joku pöhinäpetteri saattaa jopa väittää, että kehittyäkseen ihmisen on tarpeellista astua epämukavuusalueelleen. Kenties väite pätee, jos tavoitellaan massiivista lihaskasvua, mutta (humanisti)opiskelijaa pakonomainen suorittaminen ja kuormittuminen eivät palvele. Oivaltaminen, oppiminen ja asioiden kokonaisvaltainen hahmottaminen tapahtuvat parhaiten mukavuusalueella, eli silloin kun olo on virkeä, rento ja vastaanottavainen.

 

Totta kai elämässä tulee vastaan tilanteita, jolloin epämukavuusalueelle mennään ja rytinällä. Ei riitä, että ihmiset kohtaavat kriisejä henkilökohtaisessa elämässään, vaan myös viime vuosien maailman suuret tapahtumat koronasta Venäjän hyökkäykseen ovat pitäneet monet varpaillaan. Kaikelle ikävälle täytyy kuitenkin yrittää etsiä vastapainoa. Minä pyrin takaisin mukavuusalueelleni muun muassa valokuvaamalla luonnossa ja käymällä avannossa. Jälkimmäinen saattaa kuulostaa siltä paljon puhutulta epämukavuusalueelta, mutta lupaan, että hyisessä vedessä pulahtaminen nollaa ylikierroksilla käyvän kehon oikein mukavasti.

 

Ehkä yllä kirjoittelemani on antanut lukijalle jo osviittaa vuoden ensimmäisen Itäkynän sisällöstä. Numeron teemana on nimittäin hyvinvointi. Luvassa on aiheen tarkastelua monesta näkökulmasta niin kevyellä kuin vakavallakin otteella. Uutena Itäkynässä starttaa Täky testaa -juttusarja, jonka ensimmäisessä osassa täkyläiset jalkautuivat testaamaan Joensuun opiskelijahintaiset ravintolat. Viihtyisiä hetkiä Itäkynän parissa!

 

Sinja Ylisiurua

Päätoimittaja Täkyn armosta

PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS

Kevättalven aurinko on alkanut hiljaa tervehtiä meitä. Se, pitenevät ja lämpenevät päivät sekä ulkona yhä enemmän näkyvät muut kevään merkit ovat osoitus siitä, että talven selkä on alkanut taittua. Ainakin allekirjoittaneelle tyypillinen talven pimeydestä ja kylmyydestä johtuva satunnainen alakulo ja väsymys näyttää hautautuneen syvälle lumisten kinosten alle. Toivon mukaan sen viimeisetkin rippeet sulavat pois muutamien viikkojen päästä kevätsateiden ja yhä lämpimämmän auringonpaisteen mukana.

 

Täkyläiset eivät ole onneksi talvesta lamaantuneet. Hallituksessa on jo ehditty paketoida viime hallituskaudella aloitettuja juttuja, käynnistää monta uutta projektia ja pohtia tulevaa. Täkyn 50-vuotisjuhlat ovat päivä päivältä lähempänä, mikä näkyy hallituksen kokouksissa pitkinä keskusteluina esimerkiksi vuosijuhlaviikon ohjelmasta, Kimmelin menutarjonnasta ja siitä, millaisen sillisaamiaisen haluamme järjestää. Vuosijuhlien suunnittelun kanssa rinnakkain kulkevat keskustelut tämän hallituskauden tavoitteista, kuten toiminnan monipuolistamisesta ja jäsenten toiveiden kuulemisesta. Yhdeksi suureksi tavoitteeksi on muotoutunut myös täkyläisten ja laitosten yhteistyön lisääminen niin opetus- kuin tutustumismielessä. Henkilökohtaisesti olen ollut erityisen innoissani entisten hallitusten pöytäkirjojen sekä Itäkynien ja Onomatojen parissa vietetyistä hetkistä. Aionkin ehdottaa hallitukselle yhden jos toisen entisen tapahtuman tai perinteen kaivamista naftaliinista.

 

Tuleva kevät – ja mahdollisesti koko vuosi – onkin luultavasti hyvä sekoitus tuttua ja turvallista, mutta myös uutta ja ihmeellistä. Kahoot-kahveilla ja Agoran kahvilassa vietetyt hetket saavat rinnalleen takulla jotain uutta ja mieleenpainuvaa, mutta täkyläisille hyvin tuttuja opiskelijaelämän yksityiskohtia säilytetään myös varmasti.

 

Oikein ihanaa lopputalvea jokaiselle kanssatäkyläiselle!

 

Puheenjohtaja Silja Siltovuori

HENKILÖKUNNAN YSTÄVÄKIRJA

Itä-Suomen yliopiston henkilökunnan ystäväkirja

 

Hyvinvointiteeman mukaisesti ystäväkirjaan kirjoittaa tällä kertaa opintopsykologi. Oman kampuksemme opintopsykologin Marinia Sorjonen-Wardin puolesta vastaa Kuopion kollega Katja Mankinen.

 

Nimeni on: Katja Mankinen 

Ammattini on: Opintopsykologi

Milloin aloitin nykyisessä ammatissani: Aloitin psykologian opintoihini kuuluvan harjoittelun UEFssa kesällä 2022 ja jatkoin valmistumisen jälkeen opintovapaan sijaisena vuoden 2023 puolelle.

Kuinka päädyin ammattiini: Jo yläasteella ajatukset ihmisten toiminnan taustalla vaikuttavista tekijöistä alkoi minua pohdituttamaan. Kävin kaksoistutkinnon, minkä aikana vahvistui ajatus psykologian opinnoista lukion myötä. Pääsin 3. hakukerralla psykologian opiskelijaksi Jyväskylään. Harjoittelua kohti mentäessä minulla vahvistui halu tehdä psykologin töitä aikuisten kanssa ja mieluusti sellaisissa tehtävissä, joissa tarvitsisi tehdä vähän tai ei ollenkaan psykologisia tutkimuksia ja testejä. Sain UEFilta heti ensimmäisen psykologin työpaikkani harjoittelun jälkeen, vaikka tämä vain määräaikainen pesti onkin. 

Mielenkiintoiset kesätyöt/muut työpaikat: Ravintola-alan kokemusta on minulle kertynyt valmistumiseen mennessä aika paljon eri yrityksissä. Ehkä mieleenpainuvin kesätyö oli kuitenkin Puijon tornissa tarjoilijana toimiessa. Pyörivä lattia ja kehämäinen ravintola toivat omat haasteensa tekemiseen, mutta maisemat olivat loistavat!

 

Minusta mieluisin

Kirjailija: Raisa Omaheimo

Teos: Tympeät tytöt: Aikuistumisriittejä

Elokuva: Animaatiot ovat selkeä kestosuosikkini, nimetään vaikka Soul – Sielun syövereissä (Disney)

Näyttelijä: Bob Odenkirk (Better call Saul)

Tekeminen: digipelaaminen ja käsityöt. Vielä parempi, jos mukaan saa ystävän 

Eläin: Lampaat ovat suloisia ja usein rapsutettavia!

Väri: Sininen. Maanläheiset sävyt ovat myös minulle mieluisia (vihreä, ruskea), mutta monesti juuri sininen tuntuu miellyttävimmälle

Ruoka: tex mex-ruuat, kuten tortillat, monipuolisuutensa sekä yksinkertaisuutensa vuoksi

Mietelause: Tätä käytän usein tilanteissa, missä pohditaan, onko jollain asialla turhan suuri merkitys todelliseen asian arvoon nähden: ”No entäs sitten (jos X ei tapahdu/tapahtuu/on hyvä/huono)?”

 

Kouluaikana

Mieluisin oppiaine: Jos yksi on valittava, sanoisin että (puu- ja tekstiili)käsityöt. Niitä on tullut koulun ulkopuolellakin harrastettua omalla vapaa-ajalla. 

Vaikein oppiaine: Fysiikka. Sain siinä paitsi kehnoimmat arvosanani koko koulutiellä, koin sen hallinnan ja sisäistämisen itselleni vaikeaksi. 

Hauskin muisto: Lukion äidinkielen kesäkurssilla oli tehtävä ryhmälle esitettävä mainos jostain merkittävästä teoksesta. Päädyttiin kaverini kanssa tekemään radiomainos, jossa kaksi henkilöä puhuu nukahtamisen vaikeuksista. Toinen vinkkaa avuksi Volter Kilven teoksen Alastalon salissa ja mainitsee, miten erään hahmon piipun valintaa kuvataan jopa 70 sivun verran. Kirjan lukeminen olisi varma unilääke. Opettaja kehaisi palautteessa huumoriamme.

Kuva minusta:


Toimittanut: Mikko Heikkonen


KOLUMNI

Opiskelijat ainaisina väliinputoajina

Ketään ei kiinnosta. Siltä tuntuu monista korkeakouluopiskelijoista, jotka kamppailevat uupumuksen, mielenterveysongelmien ja oppimisvaikeuksien kanssa, mutta apua ei saa mistään. Opiskelijat ovat yhteiskunnan pohjasakkaa. Sellainen tunne tulee, kun eduskunnassa väläytellään opiskelijan tukien leikkaamista ja korkeakoulujen lukukausimaksuja, kun opiskelijat pakotetaan jo nyt kustantamaan elämisensä suurella siivulla opintolainaa tai tekemällä töitä täysipäiväisen opiskelun kyljessä. Vaikka terveydenhoidon resurssien puute ja inflaatiosta johtuva hintojen nousu vaikuttavatkin kaikkien arkeen, purevat ne opiskelijoihin erityisen kovaa.

 

Näin vaalien alla valtiovarainministeriön väläyttelemät leikkaukset muun muassa opintotukiin, asumislisiin ja ateriatukiin ovat kauhistuttaneet erityisesti opiskelijoita. Laadukas, kaikille saatavilla oleva koulutus on pitkään ollut suomalaisten suuri ylpeydenaihe, mutta opiskelijoiden asemaa heikentämällä tämä vahvuus voi kääntyä heikkoudeksi. Kun opiskelijana elämisen hintalappu kasvaa, putoavat monet alemman tulotason taustoista ponnistavat korkeakoulutuksen ulkopuolelle, vaikka potentiaalia ja motivaatiota muuten löytyisikin. Tällainen ajaa Suomea eriarvoiseen luokkayhteiskuntaan, jossa varallisuudesta ja akateemisuudesta tulee entistä enemmän periytyvä ominaisuus.

 

Ei ihmekään, että YTHS:nmielenterveyspalveluiden jonot ovat massiiviset, kun opiskelijoita on nyt vuoronperään kuormittanut ensin koronapandemiasta johtunut epävarmuus ja syrjäytyminen, ja sitten inflaation pahentama taloudellinen ahdinko. Lisäksi opiskelijoilla on jatkuvasti paineita valmistua mahdollisimman nopeasti ja löytää kerralla se oma polkunsa, jolla pysyä, eikä tilaa jää itsensä etsimiselle. Totta kai nopea valmistuminen ja siirtyminen työelämään hyödyttävät nykyisenmallista markkinataloutta, mutta onko kukaan tullut ajatelleeksi sitä, että nimenomaan opiskelijoiden hyvinvointiin panostaminen edesauttaisi sitä, että meillä olisi tulevaisuudessa henkisesti hyvinvoivempia ja näin ollen tehokkaampia työntekijöitä?

 

Teksti: Johanna Sacklén

HAASTATTELU

Täkyläisten kokemuksia mielenterveysongelmista

Korkeakouluopiskelijoiden psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveyspalveluiden tila ovat harva se viikko puheenaiheena mediassa. Mielenterveysongelmat on jo jonkin aikaa todistetusti yhdistetty luovuuteen; kirjoittamiseen, tutkijoihin ja tieteilijöihin. Korona-aikana olemme saaneet kuulla, että joka kolmas korkeakouluopiskelija kärsii opinnoissaan kuormituksesta ja ahdistuksen ja masennuksen oireista. Erityisesti Itä-Suomi loistaa, kun on kyse mielenterveysongelmia koskevista uutisista.

 

Mutta jottei aihe typistyisi tarkasteltavaksi vain tieteen ja tilastojen kautta, päätin haastatella kahta Itä-Suomen yliopiston suomen kielen ja kirjallisuuden opiskelijaa heidän kokemuksistaan mielenterveysongelmista.

 

Janita, 23, opiskelee pääaineenaan kirjallisuutta ja tekee parhaillaan kandia. Masennus ja ahdistuneisuus ovat kulkeneet hänen seuranaan vuosikausia. Janitan mukaan pitkäaikainen masennus vaikuttaa jaksamiseen ja elämänasenteeseen, mutta ei ole elämää eniten määrittävä asia. ”Elämä jatkuu, ja masennus on normaali juttu”, hän toteaa.

 

Opinnoissaan Janita pääsee usein pyytämään tehtäville lisäaikaa masennuksen vuoksi. Erilaiset kurssien suoritustavat ja lisäajan saaminen helposti ovat olleet hänelle avuksi. Omasta jaksamisesta puhuminen yliopiston henkilökunnalle tai ryhmätyöporukalle tuntuu Janitasta helpolta, mutta hän ei puhu suoraan masennuksesta. ”Masennuksen mainitseminen vaikuttaa ihmisiin, ja monesti ensimmäisenä reaktiona tulee sääli”, Janita kertoo. ”En halua sääliä, enkä myöskään halua, että minun kanssani tullaan keskustelemaan tästä haastattelusta ja esittämään ymmärtämistä. Säälin esittäminen tuntuu lähinnä tungettelevalta ja teennäiseltä.”

 

Janitan mielestä masennuksessa on myös hyviä puolia, ja hän kertookin pyrkivänsä negatiivisuuden kautta positiivisuuteen. ”Jos millään ei ole mitään väliä, saa itse päättää, millä on väliä. Ei ainakaan stressaa turhasta, kun negatiivisen asenteen saa valjastettua positiivisiin tarkoituksiin”, hän tuumaa.

 

Janitalle tärkeitä juttuja ovat avopuoliso, kaverit, pelaaminen, neulominen sekä metallimusiikki, joka onkin tutkitusti toimiva keino käsitellä tunteita. Kun masennus on ollut pitkään seurana, myös huumori auttaa. Tulevaisuutta Janita ei halua ajatella pitkälle: ”Koitan keskittyä tähän hetkeen, ehkä ensi viikon roolipelejä odotan kuitenkin innolla.”

 

”Mutta masennus ei välttämättä ole niin iso juttu. Sen kanssa voi elää”, Janita kiteyttää ajatuksiaan. Hän kertoo, että ajattelee kaamosmasennuksen olevan luonnollinen reaktio valon määrän vaihteluun leveysasteillamme. Samoin masennus voi olla luonnollinen reaktio esimerkiksi traumaattisiin tapahtumiin. Hän arvelee, että jotkut ovat muuten vain melankoliaan taipuvaisia persoonia.

 

Janita kävi aiemmin nuorisopsykiatrisessa terapiassa, mutta siirto aikuispuolelle tauotti hoitosuhteen hetkeksi. Tuttujen kuvioiden päättyminen byrokraattisista syistä suututti, ja Janita menetti hetkeksi motivaationsa hakea uudelleen apua. Hän etsiytyi lopulta YTHS:n kautta Kelan tukemaan psykoterapiaan. Ratkaisukeskeisestä terapiasta on ollut Janitalle apua, joskin hän toivoisi avun hakemisen olevan helpompaa ja nopeampaa. Kuuden kuukauden odottelu terapiaan pääsemiseksi tuntuu kohtuuttoman pitkältä ajalta. YTHS:llä Janitalle ehdotettiin myös sairauslomaa, mutta sitä hän ei ole halunnut, koska opintopisteet on joka tapauksessa suoritettava. ”Opintojen aiheuttaman kuormituksen helpottaminen kyllä auttaisi, jos tietäisi, millä rahalla eläisi”, hän pohdiskelee.

 

Lopuksi Janita lähettää terveisiä masentuneille ja ahdistuneille Itäkynän lukijoille: ”Jos ei jaksa alkaa kirjoittamaan esseetä, pelkkä tiedoston luominen voi riittää ja auttaa alkuun”. Janita kertoo myös, kuinka häntä opintojensa alussa ahdisti mennä yksin syömään kampusravintolaan. Samassa tilanteessa olevia hän rohkaisee pyytämään mukaan vaikkapa tuutoria. Nykyään Janita syö kampusravintoloissa myös yksin, jolloin kuulokkeet ja videoiden katselu helpottavat ahdistusta. Kuten myös asenne: ”Ketään ei kiinnosta, mitä siellä ruokalassa teet, tai jos kiinnostaa, niin haistakoot vittu”.

 

Janita opiskelee pääaineenaan kirjallisuutta.


Veera, 26, kertoo Itäkynän lukijoille omista kokemuksistaan salanimen turvin. Hän on suomen kielen maisterivaiheen opiskelija, jolla on kokemus uupumisesta suorituspaineiden alla. Kun Veera kiinnostui lukiossa enemmän muista asioista kuin opiskelusta, suoritusorientoitunut lähipiiri ei sulattanut asiaa. Kotona vertailtiin lasten koulunkäyntimenestystä, ja Veeraan kohdistui kovia paineita edetä opinnoissa sisarustensa tavoin. Abivuonna tulikin romahdus kirjoitusten takia.

 

”Olin ylivirittynyt stressin takia, nukuin päivät ja valvoin yöt. Fyysinen ja psyykkinen kuntoni huononi. Silloin päätin, etten voi enää jatkaa näin”, Veera toteaa. Lukion jälkeen hän piti välivuoden, mutta lähipiirin painosti yhä tiukemmin edistämään opiskelua ja uraa. Veera päätyi uudelleen kierteeseen, jossa teki jaksamiseensa nähden liikaa. ”Fuksivuoden alkaessa en ollut toipunut, vaan aloitin yliopiston valmiiksi uupuneena. Ensimmäinen vuosi oli rankka, sillä alakin tuntui alkuun väärältä”, Veera kertoo.

 

Veeran kohdalla kuormitus johti huonoon opintomenestykseen ja jälleen kasvaviin lähipiirin asettamiin suorituspaineisiin. Veera haki apua YTHS:ltä fuksivuoden lopussa, mutta kesälomien ja terveydenhuoltopalvelujen tilanteen vuoksi pääsi avun piiriin vasta toisena opiskeluvuotenaan. ”Toisena vuonna opin sanoittamaan ja selittämään itselleni ja muille, ettei kenenkään tarvitse olla kone ja suorittaa. Opinnotkin etenivät hyvin”, Veera kuvailee paremmin sujunutta toista opintovuottaan.

 

Koronakriisi jarrutti kuitenkin Veeran toipumista. Poikkeustilanne eristäytymisineen oli rankka kokemus, ja etäopiskelu tuntui vaikealta. Kandivaiheessa Veera jäi muutaman viikon sairauslomalle. Korona-aikana myös YTHS:n tarjoaman avun laatu muuttui huonompaan suuntaan: tapaamiset olivat etänä ja niitä oli vähemmän. Veera sai lopulta B-lausunnon Kelan tukemaa psykoterapiaa varten, mutta terapeutin etsintä tuntui tarpeettoman raskaalta prosessilta. ”Todennäköisesti hakeudun tulevaisuudessa terapiaan, kunhan elämäntilanne on sille otollinen”, Veera miettii.

 

Veera toivoo, että yliopisto ottaisi huomioon erilaiset ihmiset ja opiskelijat helpottaakseen opintojen korkean vaatimustason aiheuttamaa kuormitusta. ”Joillekin on vaikeampaa tehdä tentti tai essee, toisia taas uuvuttaa luennoilla käyminen. Aikaan mukautuminen ja erilaisten suoritustapojen tarjoaminen olisi tarpeellista opiskelijoiden hyvinvoinnin kannalta”, Veera peräänkuuluttaa.

 

Veera kokee, että etenkin fuksina oli vaikeaa olla avoin mielenterveysongelmista yliopiston henkilökunnalle, kun opettajia ei tunne samalla tavalla kuin vaikkapa peruskoulussa. Veera arvelee, että yliopistohierarkian lisäksi mielenterveysongelmien tabuasema vaikeuttaa niistä keskustelua. Hän harmittelee sitä, että avoimuus mielenterveysongelmista käsitetään usein huomionhakuisuutena ja heikkoutena, ja ihmiset arvotetaan mielenterveyden tilanteen kautta huonommiksi ihmisiksi. Ystävien kanssa Veera on kuitenkin voinut olla avoin. Myös perhe on joutunut hyväksymään Veeran terveydentilan.

 

”Joidenkin tuttujen kanssa välit ovat hyvin, ja osaan olen ottanut etäisyyttä. Tiettyjen ihmisten sanomisten sivuuttaminen on parantanut omaa mielenterveyttä. Toksiset ja ilkeät kommentit tulevat usein ihmisiltä, jotka eivät tiedä koko tilannetta”, Veera arvioi. Hän lähettää terveisiä muille, joilla on samanlaisia kokemuksia: ”Haluan alleviivata, ettei ikäviä kommentteja ja painostusta tarvitse kuunnella loputtomiin. Elämme kuitenkin itsellemme, emme muita varten.”

 

Koronan hellittäminen, lähiopetus ja läsnäolo ovat parantaneet Veeran tilannetta ja auttaneet jaksamaan paremmin opinnoissa. Hän on tullut sinuiksi omien kriisiensä kanssa, ja itsetuntemus on kasvattanut hyvinvointia. ”En muista, milloin viimeksi olen ollut näin onnellinen”, Veera kuittaa.

 

Luontomaisemat ovat Veeralle mieluisia.

Teksti ja kuvat: Sinja Ylisiurua

PÄIVITETYT SANONNAT

Monissa vanhoissa sanonnoissa ihanneihminen on sisukas, vaatimaton eikä valita turhasta! Sananparret arvostavat niska limassa, verenmaku suussa ja hampaat irvessä tehtyä työtä. Päätimme päivittää muutamia sanontoja vastaamaan paremmin 2020-lukua.

 

Se mikä ei tapa, vahvistaa.

Kaikkien aikojen inhokkisanonta. Tässä lainaamme T. Wirtasta:

Se mikä ei tapa, voi rampauttaa pysyvästi.

 

Työ tekijäänsä kiittää.

…mutta ei kissa kiitoksella elä. Viimeaikaisten lakkojen hengessä:

Palkka työntekijää kiittää.

 

Aikainen lintu madon nappaa.

Olkaamme armollisia, kyllä ne prokrastinoijalinnutkin nappaavat sen (prokrastinoija)madon lopulta.

Jokainen lintu madon nappaa.

Mutta kuka oikeasti haluaa napata matoja?

 

Rankka työ, rankat huvit.

Tässä on kaksi parempaa vaihtoehtoa, jos haluaa elää tasapainoisesti:

Rankka työ, pitkät unet.

Ei työtä, rankat huvit.

 

Ei haukku haavaa tee.

Ei haukku näkyvää haavaa tee.

Mutta ettei sanonta olisi liian vakava:

Ei haukku haavaa tee, mutta suuret hampaat kyllä.

 

Ei saa jäädä tuleen makaamaan.

Joskus on ihan ok maata tulessa, jos ei vaan jaksa nousta.












Ajankohtaisempi versio sanonnasta varoittelee alkoholin ja talvisen sään yhteisvaikutuksesta:

Ei saa jäädä hankeen makaamaan.

 

Ei auta itku markkinoilla.

Ei auta itku esseetä kirjoittaessa (mutta lisäaika kyllä).

 

Niin metsä vastaa, kuin sinne huutaa.

Niin metsä vastaa, kuin sinne huutaa, paitsi somessa.

 

Nuorena on vitsa väännettävä.

Tämä on kaikin puolin hirveä sanonta, jonka voi heittää romukoppaan. Ehdotamme tilalle mitään tarkoittamattomia väännöksiä:

Tuoreena on pizza väännettävä.

Kaikesta on vitsi väännettävä.

 

Vanhassa vara parempi.

Tämä pätee lähes poikkeuksetta elektroniikan suhteen.

Vanhassa akku parempi.

 

Oppia ikä kaikki.

Sanonta ei mennyt seulastamme läpi, sillä sanajärjestys ja sanavalinnat eivät ole aivan tätä päivää. Viesti sen sijaan on hyvä, joten suoritimme sanonnalle ainoastaan kielenhuollon. Pahoittelut lannistavasta kaksoismerkityksestä.

Koko elämä on opiskelua.

 

Täältä voit lukea lisää ihania ja kamalia sanontoja ja sananlaskuja:

https://www.tarinatassu.com/sananlaskuja/

https://fi.wikiquote.org/wiki/Suomalaisia_sananlaskuja

KIRJA-ARVOSTELU

Kehomieli suurennuslasin alla

Koska numeron teemana on hyvinvointi, halusin ottaa tarkasteluun teoksen, jossa käsiteltäisiin sekä kehon että mielen terveyttä. Päädyin Deb Shapiron teokseen Kehosi paljastaa mielesi – mitä oireesi ja sairautesi kertovat sinusta (2014). Teos on julkaistu Viisas elämä -sarjassa, mikä on ainakin aiemmin lisännyt teoksen luotettavuutta, sillä julkaisut ovat yleensä olleet asiantuntijoiden tai tieteeseen nojaavien kokemusasiantuntijoiden kirjoittamia.

 

Jo ennen sisällysluetteloa teoksen todetaan olevan vain viihdekäyttöä varten. Kirjoittaja ja kustantaja eivät ole missään vastuussa, mikäli teoksen lukemisesta ja harjoitusten tekemisestä seuraa haittaa, ja teos ei ole tarkoitettu diagnosointia varten. Tämä on mielestäni tärkeää todeta myös tässä mahdollisten väärinkäsitysten varalta. Samalla sisältövaroituksena, koska jotkin teoksessa käsiteltävät teemat tai argumentit, joita myös nostan esiin, voivat laukaista epämiellyttäviä tunteita tai ahdistusta.

 

Deb Shapiro on englantilainen kirjailija, joka on ikänsä tutkinut esimerkiksi meditaatiota ja joogaa, mutta ennen kaikkea kehomieltä (bodymind). Käsite oli minulle entuudestaan tuntematon, mutta sillä viitataan yksinkertaisesti siihen, että ihmisen keho ja mieli olisivat yksi kokonainen ja vaikuttaisivat aktiivisesti toistensa hyvinvointiin: ”biologiasi on sinun biografiasi” (s.82).

 

Teos koostuu kahdesta osasta: Tarkoituksen löytäminen kaaoksen keskeltä ja Kehomielesi paljastaminen. Ensimmäisessä osassa Shapiro johdattelee lukijaa kehomielen maailmaan hyvin hienovaraisesti astellen modernin lääketieteen ja potilaan oman vastuun välissä, tavoitteenaan ehkä pehmittää sitä, mitä on luvassa. Jo tässä vaiheessa itse pitkäaikaissairaana koin pientä kitkaa teoksen kanssa, koska Shapiron vakuutteluista huolimatta minulle tuli sellainen olo, että minulla olisi ollut enemmänkin osaa siinä, että olen sairastunut parantumattomasti – geeniperimästänikin huolimatta.

 

Sairaudesta kärsivää laitettiin katsomaan peiliin, mutta mielestäni ainakin ensin hyvällä. Shapiro kirjoittaa siitä, miten monet nojaavat koko elämällään pitkäaikaissairauteen ja muodostavat koko identiteettinsä sen ympärille. Monesti sairaana oleva saa huomiota ja huolenpitoa, jopa ystäviä vertaistuen piiristä, tai tottuu käyttämään sairautta syynä vältellä vastuuta tai itselleen oikeasti merkityksellisiäkin asioita. Tällöin voi menettää itsensä ja olla liian takertunut sairauden tuomiin ”hyötyihin”. Shapiro kannustaa tarkastelemaan sairauden tuomia positiivisia asioita ja kysymään itseltään, mikä on todellinen syy niiden takana. Tällaisia voisivat ollakin esimerkiksi vastuuvapaus velvollisuuksista tai miellyttävistäkin aktiviteeteista, uuden ystäväpiirin takana oleva yksinäisyys tai äärimmillään vaikkapa inhottavalle puolisolle kostaminen, kun toinen joutuu karsimaan omia menojaan jäädessään hoitamaan sairasta osapuolta.

 

Pidin erittäin paljon siitä, että teos on täynnä itse tehtäviä harjoituksia, jotka ovat itselleni olleet aina mieleisiä. Jaan kanssasi lopuksi yhden hyvän ja helpon harjoituksen. Teos ottaa myös vahvasti kantaa siihen, miten kaikille olisi nimenomaan terveyden kannalta merkittävää saada rakkautta ja huolenpitoa. Esimerkkinä sen ehdottomasta merkityksestä terveyteen on Ohion yliopiston tutkimus, jossa tutkittiin ruokavalion merkitystä sydänsairauksiin: ”Kaneille syötettiin ruokaa, jossa oli runsaasti kolesterolia. Tämä johti valtimoiden tukkeutumiseen kaikissa paitsi yhdessä ryhmässä, jossa ilmeni yllättäen 60 % vähemmän oireita kuin muissa ryhmissä. Kävi ilmi, että tämän tietyn ryhmän hoitaja oli hyvin kiintynyt kaneihin, ja piteli ja silitti niitä ennen ruokintaa” (s. 63).

 

Tähän asti olin hyvin mukana Shapiron ajatuksenjuoksussa ja koin siinä olevan minullekin paljon hyödyllisiä työkaluja, joita ottaa käyttöön silloin, kun sairaus alkaa taas vaikuttaa arjessa. Mutta sitten alettiin käydä läpi erilaisia chakroja – energiakeskuksia. Tällä kertaa käsite itsessään oli jokseenkin tuttu, mutta sisällöllisesti niin tuntematon, että olisi ollut todella vaikeaa tämän teoksen tiimoilta alkaa opetella näitä itämaisia kehomielen oppeja. Päästyäni tähän itselleni luotaantyöntävään toiseen osaan, Kehomielesi paljastaminen, tajusin, että teoshan ikään kuin analysoi lukijan mahdollisia sairauksia yhtä luotettavasti kuin päivän horoskooppi.

 

Tässä joitakin esimerkkejä: jos sinulla on lantion alueella ylipainoa, se voi johtua suhteestasi äitiisi, koska nainen > lantio > synnytys > vanhempi (s. 220). Halkeama kallossa voi osoittaa sinun suurta haluasi kasvaa sisältä päin, ja näin et enää mahtuisi entiseen ”kuoreesi” (s. 180). Murtunut ranne tarkoittaa vakavaa ristiriitaa joko siinä, mitä olet itse tekemässä tai mitä sinulle tehdään (s. 194). Sijoiltaan mennyt polvi voi tarkoittaa menettämistä tai periksiantamattomuutta (s. 227).

 

Huuli pyöreänä jatkoin kuitenkin eteenpäin ja järkeilin, että voivathan erilaiset emootiot vaikuttaa liikeratoihin vaikkapa lasketellessa, jolloin ranne voi murtua; sehän on vakava ristiriita sinun, kovan maan ja nopeuden kanssa. Niinpä.

 

Sitten päästiin diagnooseihin: myös astma viittaa äitisuhteeseen, koska ”hengitys symboloi eroasi hänestä” (s. 354), osteoporoosi ”viittaa elämänvoiman virtauksen ohentumiseen luustossa”, mikä voi johtua avuttomuudesta (s. 235), nivelrikko ”viittaa myrkyllisten ajatusten tai asenteiden, kuten vihan kerääntymiseen itseäsi tai jotakuta toista kohtaan” (s.241), nivelreuma johtuu tukahdutetusta vihasta (s. 243), migreenin syitä ovat esimerkiksi epäonnistumisen pelko, hallitsemisen ja vallan kysymykset ja samalla tapa saada huomiota, hoivaa ja rakkautta (s. 269), halvaantuminen viittaa siihen, että jonkin pitää muuttua (s. 276) ja autoimmuunisairaiden pitäisi kysyä itseltään, miksi sinä olet itsesi vihollinen (s. 301).

 

Tiedän, että esimerkiksi migreeni on hyvin yleinen ja inhottava vaiva, jota monesti joudutaan lääkitsemään helpotuksen toivossa, ja itse autoimmuunisairaana parantumattoman vaivan kanssa kamppailevana en kokenut tällaisia kehomielen dialogin hakemisia tarpeellisina. Teoksessa eritellään kaikki verestä munuaisiin ja synnytysmasennuksesta kohdunkaulansyöpään, ja mikä niistä kärsivän mielessä voi olla vikana. Monet teoksen rinnastukset olivat niin provokatiivisia, ettei siihen enää mielellään palannut. Pyyntö heräsi mielessä, että kunpa kukaan epätoivon kanssa kamppaileva ei törmää tähän teokseen. Kehomielen alta paljastui jotain aivan muuta kuin mitä osasin odottaa.

 

En siis ikävä kyllä voi suositella teosta kellekään, ja jos suosittelisin, niin korkeintaan ensimmäistä osaa, jossa keskitytään oman kehon kuuntelemiseen, mindfulness-harjoituksiin ja elämänmyönteisyyteen silloin, kun sairaus kohtaa sinut tai läheisesi. Siinä kerrotaan, kuinka pysyä vahvana ja ottaa jokaisesta vastoinkäymisestä jotain hyvää mukaasi. Myönnän, että teoksen ideana oli tarkastellakin sitä, mitä eri fyysiset oireet voivat kertoa mielenvoinnista. En kuitenkaan osannut varautua listaan erilaisista kehonosista ja diagnooseista, joista monet ovat tänä päivänä erittäin hyvin selitettävissä tai vaikkapa onnettomuuden aiheuttamia, mutta joista yritetään hahmottaa jotain syvempää merkitystä.

 

Haluan kuitenkin, että meille jäisi edes hieman parempi olo tämän tutkailun päätteeksi, ja nyt voit halutessasi tehdä seuraavan hengitysharjoituksen. Parempaa kehomielen vointia Sinulle! <3

 

MIETISKELY HENGITYKSESI TIEDOSTAMISEKSI

Ota mukava asento ja istu suorassa tuolissa tai lattialla. Selkäsi tulisi olla suorassa ja silmiesi suljettuina.

 

1 HENGITÄ SYVÄÄN SISÄÄN

Anna hengityksesi tulla ulos suustasi. Rentouta muutama minuutti kehoasi. Jos jossakin tuntuu vielä jännitystä, vedä henkeä sisään siihen kohtaan ja tunne, kuinka se vapautuu.

 

2 KIINNITÄ HUOMIO HENGITYKSEESI

Tule tietoiseksi luonnollisesta sisään- ja uloshengityksesi kulusta. Älä pakota tai muuta hengitystäsi millään tavalla. Tarkkaile vain hengitystäsi.

 

3 KESKITÄ HUOMIO SYDÄMEESI

Muutaman minuutin kuluttua, tarkkailtuasi hengityksesi kulkua, vie huomiosi keskelle rintakehääsi – sydämen kohdalle – ja keskitä se tuon kohdan liikkeeseen jokaisella sisään- ja uloshengityksellä. Keskity tarkkailuun.

 

4 KESKITY EDELLEEN HENGITYKSEESI

Toista hiljaa mielessäsi sanaa ”sisään” jokaisella sisäänhengityksellä ja ”ulos” jokaisella uloshengityksellä. Tarkkaile hengitystäsi keskittäen huomiosi rintakehän keskelle, ja seuraa sen sisään- ja ulospäin tapahtuvaa liikettä. Jos mieleesi nousee joitakin ajatuksia, näe ne vain ajatuksina, nimeä ne ajatteluksi ja anna niiden mennä. Jos huomaat ajatustesi kääntyvän pois, nimeä se vain ajatusten poiskääntymiseksi ja anna niiden mennä. Palaa aina takaisin hengitykseen. Sisään… Ulos… Kun tulet tarkkaavaisemmaksi, mielesi samalla hiljenee ja tila ajatustesi välillä kasvaa.

 

5 JATKA EDELLEEN HARJOITUSTA

Jatka harjoitusta niin kauan kuin se tuntuu hyvältä. Vedä sitten syvään henkeä ja hengitä ulos suun kautta. Avaa hitaasti silmäsi ja venytä jalkojasi. Tarkkaile miltä sinusta tuntuu. Anna hymyn levitä kasvoillesi.


Teksti: Senjo Strandman

TÄKY TESTAA

Opiskelijahintainen lounas

Missä muualla kuin Carelialla opiskelija syö lounaan alle kolmella eurolla? Lue tästä täkyläisten arviot Joensuun opiskelijahintaisista ravintoloista. Arvosteltavina ovat Solina, Pohjantikka, Wire, Natura, Kampus Bistro ja Futura.


Solina, Tikkarinne 9

Arvosana: 4-

Lounas tarjolla: 10.30–13.00, hävikkiruokamyynti alkaa n. 13.30

Opiskelijahinnat: Kaikki lounasvaihtoehdot 2,85 euroa, hävikkiruokarasia 3,50 euroa

Testaamassa: Sinja Ylisiurua ja Elina Etholén tiistaina 28.2. klo 12.15–13.00

Testatut ruoat: Uunimakkara ja perunasose

 

Ruoka: 4

+ Hyvää perusruokaa

+ Monipuolinen salaattivalikoima

- Nestemäinen perunamuusi

 

Viihtyvyys: 5

+ Moderni, tyylikäs värimaailma

+ Valoisa tila

+ Rauhallinen puolen päivän ruuhka-ajan ulkopuolella

 

Hinta-laatusuhde: 3

+ Monipuolinen salaattipöytä

+ Halvempi kotiruokalounas kuin yliopiston kampusravintoloissa

- Kasvisruoka ja keitot ovat saman hintaisia kuin kotiruoka

- Yksi makkara ei riitä täyttämään proteiinintarvetta

 

Palvelu: 3,5

+ Yleensä yksi päivän ruoista on gluteeniton ja kasvisruoka vegaaninen

- Muut erityisruokavaliovaihtoehdot ovat saatavilla pyydettäessä, mutta päivämäärät pitää ilmoittaa etukäteen ja niihin sitoutua

- Suppeat aukioloajat


Pohjantikka, Tikkamäentie 16, M-talo

Arvosana: 4+

Lounas tarjolla: ma–pe 10.00–13.30 la–su 10.45–13.30

Opiskelijahinnat: Kaikki lounasvaihtoehdot opiskelijalle 2,95 euroa

Testaamassa: Sinja Ylisiurua perjantaina 24.2. klo 10.00

Testatut ruoat: Ohrapuuro, mansikkakiisseli ja palvikinkku


Ruoka: 5

+ Erinomainen puuro

+ Puuroannokseen kuuluneen palvikinkun lisäksi salaattipöydässä tonnikalaa ja leipäjuustoa, joten proteiinia oli riittävästi

+ Laadukkaat salaatit: usein aamulla salaattibuffetin ylijäämä lisätään linjaston salaatteihin ja tarjolla on erikoisherkkuja kuten edellä mainittua leipäjuustoa

 

Viihtyvyys: 4

+ Valoisa tila

+ Rauhallinen, vain vähän ihmisiä ruuhka-ajan ulkopuolella

+ Siisti

Suuri ja avara sali on meluisa ruuhka-aikaan klo 11–12

-  Pelottava astianpalautus

Astiat palautetaan mystiseen koneeseen

 

Hinta-laatusuhde: 4,5

+ Tarjolla kalliimpia raaka-aineita

+ Lounasvaihtoehtoja voi sekoittaa buffet-tyyliin (pois lukien keittolounas), ei rajoitteita esimerkiksi pihvien tai pyöryköiden määrälle

- Keittolounas on saman hintainen kuin täyttävämpi vaihtoehto

- opiskelijoille suositellaan leipävaihtoehdoksi näkkileipää

 

Palvelu: 4

+ Erityisruokavaliovaihtoehdot ovat saatavilla pyydettäessä

+ Ystävällinen asiakaspalvelu

- Suppeat aukioloajat

- Suositut ruokavaihtoehdot saattavat loppua iltapäivisin

 

Wire, Karjalankatu 3

Arvosana: 4,5

Lounas tarjolla: 10.30–13.00, jonka jälkeen alkaa hävikkiruokamyynti

Opiskelijahinnat: Kaikki vaihtoehdot 2,85 euroa. Hävikkiruokarasia 3,50 euroa.

Testaamassa: Sinja Ylisiurua ja Elina Etholén tiistaina 31.1. klo 12.15

Testatut ruoat: Lohimurekepihvit, sinappinen kananmuna-kermaviilikastike ja keitetyt perunat


Ruoka: 4,5

+ Hyvää perusruokaa

+ Makuvesi omenaviipaleilla!

+ Laadukkaat salaatit

- ei proteiineja salaattipöydässä

 

Viihtyvyys: 5

+ Kaunis sisustus

+ Valoisa tila

+ Rauhallinen, vain vähän ihmisiä lounasaikaan

+ Siisti yleisilme

- Etenemisjärjestys linjastolla on omituinen

 

Hinta-laatusuhde: 3,5 

+ Käytetty myös kalliimpia raaka-aineita, kuteen oliiveja ja lohta 

+ Halvempi kotiruokalounas kuin yliopiston kampusravintoloissa 

- Rajoituksen pihvien määrässä

- Kasvisruoka ja keitot ovat saman hintaisia kuin kotiruoka

 

Palvelu: 5 

+ Erityisruokavaliovaihtoehdot ovat saatavilla pyydettäessä ja yleensä yksi päivän ruoista on gluteeniton ja kasvisruoka puolestaan vegaaninen

+ Avulias ja ystävällinen asiakaspalvelu

+ Oikea tapa edetä linjastolla neuvottiin haahuilijoille ystävällisesti

+ Hävikkiruoka tarjolla heti lounaan jälkeen

- Suppeat aukioloajat

 

Natura, Yliopistokatu 7

Arvosana: 3+

Lounas tarjolla: 10.30–13.00

Opiskelijahinnat: Kotiruokalounas 2,95 euroa, kasvislounas 1,83 ja keittolounas 2,95 euroa

Testaamassa: Mikko Heikkonen klo 13.00

Testatut ruoat: Kalaa curry-kookoskastikkeessa, höyrytettyä tummaa riisiä

 

Ruoka: 2,5

+ Nälkä lähti

- Ruoka ei ollut kummoista

 

Viihtyvyys: 3,5

+ Viihtyisät tilat

-  Hieman kummallinen linjasto

-  Melko ahdas

 

Hinta-laatusuhde: 3

+ Hintaan nähden ei ruuassa valittamista

- Salaattipöytä oli hieman kehno

 

Palvelu: 4

+ Mukavat työntekijät, vaikka tulin myöhässä

- Ankeat aukioloajat, joita ei myöskään lue kunnolla oikein missään

 

Kampus Bistro, Opiskelijankatu 7

Arvosana: 4+

Lounas tarjolla: 10.30–14.30

Opiskelijahinnat: Kasviskeitto 1,43 euroa, kasvislounas 1,83 euroa, Bistron lounas 2,95 euroa

Testaamassa: Elina Kurttio keskiviikkona 22.2.2023 klo 11.15

Testatut ruoat: Inkivääri-kasvispata



Ruoka: 4,5

+ Hyvänmakuinen kasvisruoka

+ Kiva että kasvisvaihtoehtona ei ollut pelkkiä kasvispihvejä tms.

+ Salaattipöytä runsas, houkutteleva ja sisälsi myös proteiineja

+ Bistron leipä on usein lämmintä ja pehmeää

+ Joka päivä myös saatavilla erilainen makuvesi

 

Viihtyvyys: 4

+ Ravintola on esteettisesti kaunis ja kivalla paikalla

+ Isot ikkunat tuovat sisälle valoa, ja niistä on kiva katsella maisemia

- Ravintola on sen verran pieni, että erityisesti alkuviikosta klo 11.30–12.30 istumapaikkaa voi olla vaikeaa löytää

- Ruuhkan sattuessa myös linjastolta toiselle eteneminen on vaikeaa jonojen vuoksi

 

Hinta-laatusuhde: 3,5

+ Kasvisvaihtoehdot halvempia kuin kotiruokalounas

+ Yleensä salaattipöydässä on tarjolla myös jotain kalliimpia ja laadukkaampia raaka-aineita

- Kalaruoka on usein kalliimpi vaihtoehto Pop up -grillissä

- Keiton kanssa täytyy ottaa pieni salaattilautanen, sillä iso maksaa 3 euroa

- Kotiruokalounasvaihtoehtona oli einesruokaa

 

Palvelu: 5

+ Päivän ruoat ja tiedot erityisruokavalioista lukee selkeästi taululla sisäänkäynnin edessä

+ Erityisruokavaliovaihtoehdot ovat saatavilla pyydettäessä ja yleensä vähintään yksi päivän ruoista on gluteeniton ja vegaaninen

+ Ystävällinen palvelu

+ Ravintolassa on usein tarjolla hyvin herkullisennäköisiä pullia ja leivoksia, joita voi ostaa esimerkiksi jälkiruoaksi, lisäksi saatavilla on myös erikoiskahveja

- Ruoka on tarjolla vain puoli kolmeen asti 

Pullia ja leivoksia!

Futura, Yliopistonkatu 7

Arvosana: 4+

Lounas tarjolla: 10.30–14.30

Opiskelijahinnat: Kasviskeitto 1,43 euroa, vegaaninen kasvislounas 1,83 euroa, kotiruokalounas 2,95 euroa

Testaamassa: Elina Kurttio keskiviikkona 1.3.2023 klo 10.45

Testatut ruoat: Kauden kasvikset, vöner-täyte ja täysjyvävehnätortilla

 

Ruoka: 4

+ Hyvänmakuinen vöner-täyte

+ Kaksi tortillaa oli riittävän täyttävä määrä 

+ Tarjolla olevat kasvikset sopivat tortillaan hyvin 

+ Leipä oli tuoretta ja hyvää 

- Olisin kuitenkin kaivannut esim. kurkkua, tomaattia tai paprikaa lisäksi tortillaan

 

Viihtyvyys: 3,5

+ Jonoja ei ollut ja mahduin istumaan hyvin

+ Yleensä Futuralla ei ole niin paljon ruuhkaa kuin Carelialla, mutta niissä on sama ruoka 

- Linjasto eteni oudosti ja vaikutti ahtaalta

- Pöydät oli laitettu aika ahtaasti, sillä kokonaisuudessaan ravintola on pieni. Tämä voi johtaa ruuhka-aikana siihen, että ravintolassa on hankala liikkua.

 

Hinta-laatusuhde: 4

+ Kasvisruoat halvempia kuin kotiruokalounas

+ Hintaan nähden ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi, myös kotiruokalounas näytti hyvältä. 

- Kalliimpia raaka-aineita ei ollut tarjolla tällä kertaa

 

Palvelu: 5

+ Kasvisruoka on aina vegaanista

+ Tortilloista saa pyydettäessä gluteenittoman version

+ Ystävällinen asiakaspalvelu

+ Tarjolla myös erilaisia välipaloja tai jälkiruokia, joita voi ostaa mukaankin 

- Ruoka on tarjolla vain puoli kolmeen asti