KIRJA-ARVOSTELU

Kehomieli suurennuslasin alla

Koska numeron teemana on hyvinvointi, halusin ottaa tarkasteluun teoksen, jossa käsiteltäisiin sekä kehon että mielen terveyttä. Päädyin Deb Shapiron teokseen Kehosi paljastaa mielesi – mitä oireesi ja sairautesi kertovat sinusta (2014). Teos on julkaistu Viisas elämä -sarjassa, mikä on ainakin aiemmin lisännyt teoksen luotettavuutta, sillä julkaisut ovat yleensä olleet asiantuntijoiden tai tieteeseen nojaavien kokemusasiantuntijoiden kirjoittamia.

 

Jo ennen sisällysluetteloa teoksen todetaan olevan vain viihdekäyttöä varten. Kirjoittaja ja kustantaja eivät ole missään vastuussa, mikäli teoksen lukemisesta ja harjoitusten tekemisestä seuraa haittaa, ja teos ei ole tarkoitettu diagnosointia varten. Tämä on mielestäni tärkeää todeta myös tässä mahdollisten väärinkäsitysten varalta. Samalla sisältövaroituksena, koska jotkin teoksessa käsiteltävät teemat tai argumentit, joita myös nostan esiin, voivat laukaista epämiellyttäviä tunteita tai ahdistusta.

 

Deb Shapiro on englantilainen kirjailija, joka on ikänsä tutkinut esimerkiksi meditaatiota ja joogaa, mutta ennen kaikkea kehomieltä (bodymind). Käsite oli minulle entuudestaan tuntematon, mutta sillä viitataan yksinkertaisesti siihen, että ihmisen keho ja mieli olisivat yksi kokonainen ja vaikuttaisivat aktiivisesti toistensa hyvinvointiin: ”biologiasi on sinun biografiasi” (s.82).

 

Teos koostuu kahdesta osasta: Tarkoituksen löytäminen kaaoksen keskeltä ja Kehomielesi paljastaminen. Ensimmäisessä osassa Shapiro johdattelee lukijaa kehomielen maailmaan hyvin hienovaraisesti astellen modernin lääketieteen ja potilaan oman vastuun välissä, tavoitteenaan ehkä pehmittää sitä, mitä on luvassa. Jo tässä vaiheessa itse pitkäaikaissairaana koin pientä kitkaa teoksen kanssa, koska Shapiron vakuutteluista huolimatta minulle tuli sellainen olo, että minulla olisi ollut enemmänkin osaa siinä, että olen sairastunut parantumattomasti – geeniperimästänikin huolimatta.

 

Sairaudesta kärsivää laitettiin katsomaan peiliin, mutta mielestäni ainakin ensin hyvällä. Shapiro kirjoittaa siitä, miten monet nojaavat koko elämällään pitkäaikaissairauteen ja muodostavat koko identiteettinsä sen ympärille. Monesti sairaana oleva saa huomiota ja huolenpitoa, jopa ystäviä vertaistuen piiristä, tai tottuu käyttämään sairautta syynä vältellä vastuuta tai itselleen oikeasti merkityksellisiäkin asioita. Tällöin voi menettää itsensä ja olla liian takertunut sairauden tuomiin ”hyötyihin”. Shapiro kannustaa tarkastelemaan sairauden tuomia positiivisia asioita ja kysymään itseltään, mikä on todellinen syy niiden takana. Tällaisia voisivat ollakin esimerkiksi vastuuvapaus velvollisuuksista tai miellyttävistäkin aktiviteeteista, uuden ystäväpiirin takana oleva yksinäisyys tai äärimmillään vaikkapa inhottavalle puolisolle kostaminen, kun toinen joutuu karsimaan omia menojaan jäädessään hoitamaan sairasta osapuolta.

 

Pidin erittäin paljon siitä, että teos on täynnä itse tehtäviä harjoituksia, jotka ovat itselleni olleet aina mieleisiä. Jaan kanssasi lopuksi yhden hyvän ja helpon harjoituksen. Teos ottaa myös vahvasti kantaa siihen, miten kaikille olisi nimenomaan terveyden kannalta merkittävää saada rakkautta ja huolenpitoa. Esimerkkinä sen ehdottomasta merkityksestä terveyteen on Ohion yliopiston tutkimus, jossa tutkittiin ruokavalion merkitystä sydänsairauksiin: ”Kaneille syötettiin ruokaa, jossa oli runsaasti kolesterolia. Tämä johti valtimoiden tukkeutumiseen kaikissa paitsi yhdessä ryhmässä, jossa ilmeni yllättäen 60 % vähemmän oireita kuin muissa ryhmissä. Kävi ilmi, että tämän tietyn ryhmän hoitaja oli hyvin kiintynyt kaneihin, ja piteli ja silitti niitä ennen ruokintaa” (s. 63).

 

Tähän asti olin hyvin mukana Shapiron ajatuksenjuoksussa ja koin siinä olevan minullekin paljon hyödyllisiä työkaluja, joita ottaa käyttöön silloin, kun sairaus alkaa taas vaikuttaa arjessa. Mutta sitten alettiin käydä läpi erilaisia chakroja – energiakeskuksia. Tällä kertaa käsite itsessään oli jokseenkin tuttu, mutta sisällöllisesti niin tuntematon, että olisi ollut todella vaikeaa tämän teoksen tiimoilta alkaa opetella näitä itämaisia kehomielen oppeja. Päästyäni tähän itselleni luotaantyöntävään toiseen osaan, Kehomielesi paljastaminen, tajusin, että teoshan ikään kuin analysoi lukijan mahdollisia sairauksia yhtä luotettavasti kuin päivän horoskooppi.

 

Tässä joitakin esimerkkejä: jos sinulla on lantion alueella ylipainoa, se voi johtua suhteestasi äitiisi, koska nainen > lantio > synnytys > vanhempi (s. 220). Halkeama kallossa voi osoittaa sinun suurta haluasi kasvaa sisältä päin, ja näin et enää mahtuisi entiseen ”kuoreesi” (s. 180). Murtunut ranne tarkoittaa vakavaa ristiriitaa joko siinä, mitä olet itse tekemässä tai mitä sinulle tehdään (s. 194). Sijoiltaan mennyt polvi voi tarkoittaa menettämistä tai periksiantamattomuutta (s. 227).

 

Huuli pyöreänä jatkoin kuitenkin eteenpäin ja järkeilin, että voivathan erilaiset emootiot vaikuttaa liikeratoihin vaikkapa lasketellessa, jolloin ranne voi murtua; sehän on vakava ristiriita sinun, kovan maan ja nopeuden kanssa. Niinpä.

 

Sitten päästiin diagnooseihin: myös astma viittaa äitisuhteeseen, koska ”hengitys symboloi eroasi hänestä” (s. 354), osteoporoosi ”viittaa elämänvoiman virtauksen ohentumiseen luustossa”, mikä voi johtua avuttomuudesta (s. 235), nivelrikko ”viittaa myrkyllisten ajatusten tai asenteiden, kuten vihan kerääntymiseen itseäsi tai jotakuta toista kohtaan” (s.241), nivelreuma johtuu tukahdutetusta vihasta (s. 243), migreenin syitä ovat esimerkiksi epäonnistumisen pelko, hallitsemisen ja vallan kysymykset ja samalla tapa saada huomiota, hoivaa ja rakkautta (s. 269), halvaantuminen viittaa siihen, että jonkin pitää muuttua (s. 276) ja autoimmuunisairaiden pitäisi kysyä itseltään, miksi sinä olet itsesi vihollinen (s. 301).

 

Tiedän, että esimerkiksi migreeni on hyvin yleinen ja inhottava vaiva, jota monesti joudutaan lääkitsemään helpotuksen toivossa, ja itse autoimmuunisairaana parantumattoman vaivan kanssa kamppailevana en kokenut tällaisia kehomielen dialogin hakemisia tarpeellisina. Teoksessa eritellään kaikki verestä munuaisiin ja synnytysmasennuksesta kohdunkaulansyöpään, ja mikä niistä kärsivän mielessä voi olla vikana. Monet teoksen rinnastukset olivat niin provokatiivisia, ettei siihen enää mielellään palannut. Pyyntö heräsi mielessä, että kunpa kukaan epätoivon kanssa kamppaileva ei törmää tähän teokseen. Kehomielen alta paljastui jotain aivan muuta kuin mitä osasin odottaa.

 

En siis ikävä kyllä voi suositella teosta kellekään, ja jos suosittelisin, niin korkeintaan ensimmäistä osaa, jossa keskitytään oman kehon kuuntelemiseen, mindfulness-harjoituksiin ja elämänmyönteisyyteen silloin, kun sairaus kohtaa sinut tai läheisesi. Siinä kerrotaan, kuinka pysyä vahvana ja ottaa jokaisesta vastoinkäymisestä jotain hyvää mukaasi. Myönnän, että teoksen ideana oli tarkastellakin sitä, mitä eri fyysiset oireet voivat kertoa mielenvoinnista. En kuitenkaan osannut varautua listaan erilaisista kehonosista ja diagnooseista, joista monet ovat tänä päivänä erittäin hyvin selitettävissä tai vaikkapa onnettomuuden aiheuttamia, mutta joista yritetään hahmottaa jotain syvempää merkitystä.

 

Haluan kuitenkin, että meille jäisi edes hieman parempi olo tämän tutkailun päätteeksi, ja nyt voit halutessasi tehdä seuraavan hengitysharjoituksen. Parempaa kehomielen vointia Sinulle! <3

 

MIETISKELY HENGITYKSESI TIEDOSTAMISEKSI

Ota mukava asento ja istu suorassa tuolissa tai lattialla. Selkäsi tulisi olla suorassa ja silmiesi suljettuina.

 

1 HENGITÄ SYVÄÄN SISÄÄN

Anna hengityksesi tulla ulos suustasi. Rentouta muutama minuutti kehoasi. Jos jossakin tuntuu vielä jännitystä, vedä henkeä sisään siihen kohtaan ja tunne, kuinka se vapautuu.

 

2 KIINNITÄ HUOMIO HENGITYKSEESI

Tule tietoiseksi luonnollisesta sisään- ja uloshengityksesi kulusta. Älä pakota tai muuta hengitystäsi millään tavalla. Tarkkaile vain hengitystäsi.

 

3 KESKITÄ HUOMIO SYDÄMEESI

Muutaman minuutin kuluttua, tarkkailtuasi hengityksesi kulkua, vie huomiosi keskelle rintakehääsi – sydämen kohdalle – ja keskitä se tuon kohdan liikkeeseen jokaisella sisään- ja uloshengityksellä. Keskity tarkkailuun.

 

4 KESKITY EDELLEEN HENGITYKSEESI

Toista hiljaa mielessäsi sanaa ”sisään” jokaisella sisäänhengityksellä ja ”ulos” jokaisella uloshengityksellä. Tarkkaile hengitystäsi keskittäen huomiosi rintakehän keskelle, ja seuraa sen sisään- ja ulospäin tapahtuvaa liikettä. Jos mieleesi nousee joitakin ajatuksia, näe ne vain ajatuksina, nimeä ne ajatteluksi ja anna niiden mennä. Jos huomaat ajatustesi kääntyvän pois, nimeä se vain ajatusten poiskääntymiseksi ja anna niiden mennä. Palaa aina takaisin hengitykseen. Sisään… Ulos… Kun tulet tarkkaavaisemmaksi, mielesi samalla hiljenee ja tila ajatustesi välillä kasvaa.

 

5 JATKA EDELLEEN HARJOITUSTA

Jatka harjoitusta niin kauan kuin se tuntuu hyvältä. Vedä sitten syvään henkeä ja hengitä ulos suun kautta. Avaa hitaasti silmäsi ja venytä jalkojasi. Tarkkaile miltä sinusta tuntuu. Anna hymyn levitä kasvoillesi.

Teksti: Senjo Strandman