Kehomieli suurennuslasin alla
Koska numeron teemana on hyvinvointi, halusin ottaa tarkasteluun teoksen, jossa käsiteltäisiin sekä kehon että mielen terveyttä. Päädyin Deb Shapiron teokseen Kehosi paljastaa mielesi – mitä oireesi ja sairautesi kertovat sinusta (2014). Teos on julkaistu Viisas elämä -sarjassa, mikä on ainakin aiemmin lisännyt teoksen luotettavuutta, sillä julkaisut ovat yleensä olleet asiantuntijoiden tai tieteeseen nojaavien kokemusasiantuntijoiden kirjoittamia.
Jo ennen sisällysluetteloa teoksen
todetaan olevan vain viihdekäyttöä varten. Kirjoittaja ja kustantaja eivät ole
missään vastuussa, mikäli teoksen lukemisesta ja harjoitusten tekemisestä seuraa
haittaa, ja teos ei ole tarkoitettu diagnosointia varten. Tämä on mielestäni
tärkeää todeta myös tässä mahdollisten väärinkäsitysten varalta. Samalla sisältövaroituksena,
koska jotkin teoksessa käsiteltävät teemat tai argumentit, joita myös nostan
esiin, voivat laukaista epämiellyttäviä tunteita tai ahdistusta.
Deb Shapiro on englantilainen
kirjailija, joka on ikänsä tutkinut esimerkiksi meditaatiota ja joogaa, mutta
ennen kaikkea kehomieltä (bodymind). Käsite oli minulle entuudestaan
tuntematon, mutta sillä viitataan yksinkertaisesti siihen, että ihmisen keho ja
mieli olisivat yksi kokonainen ja vaikuttaisivat aktiivisesti toistensa
hyvinvointiin: ”biologiasi on sinun biografiasi” (s.82).
Teos koostuu kahdesta osasta: Tarkoituksen
löytäminen kaaoksen keskeltä ja Kehomielesi paljastaminen.
Ensimmäisessä osassa Shapiro johdattelee lukijaa kehomielen maailmaan hyvin
hienovaraisesti astellen modernin lääketieteen ja potilaan oman vastuun
välissä, tavoitteenaan ehkä pehmittää sitä, mitä on luvassa. Jo tässä vaiheessa
itse pitkäaikaissairaana koin pientä kitkaa teoksen kanssa, koska Shapiron
vakuutteluista huolimatta minulle tuli sellainen olo, että minulla olisi ollut
enemmänkin osaa siinä, että olen sairastunut parantumattomasti –
geeniperimästänikin huolimatta.
Sairaudesta kärsivää laitettiin
katsomaan peiliin, mutta mielestäni ainakin ensin hyvällä. Shapiro kirjoittaa
siitä, miten monet nojaavat koko elämällään pitkäaikaissairauteen ja
muodostavat koko identiteettinsä sen ympärille. Monesti sairaana oleva saa
huomiota ja huolenpitoa, jopa ystäviä vertaistuen piiristä, tai tottuu
käyttämään sairautta syynä vältellä vastuuta tai itselleen oikeasti
merkityksellisiäkin asioita. Tällöin voi menettää itsensä ja olla liian
takertunut sairauden tuomiin ”hyötyihin”. Shapiro kannustaa tarkastelemaan
sairauden tuomia positiivisia asioita ja kysymään itseltään, mikä on
todellinen syy niiden takana. Tällaisia voisivat ollakin esimerkiksi
vastuuvapaus velvollisuuksista tai miellyttävistäkin aktiviteeteista, uuden
ystäväpiirin takana oleva yksinäisyys tai äärimmillään vaikkapa inhottavalle
puolisolle kostaminen, kun toinen joutuu karsimaan omia menojaan jäädessään
hoitamaan sairasta osapuolta.
Pidin erittäin paljon siitä, että
teos on täynnä itse tehtäviä harjoituksia, jotka ovat itselleni olleet aina
mieleisiä. Jaan kanssasi lopuksi yhden hyvän ja helpon harjoituksen. Teos ottaa
myös vahvasti kantaa siihen, miten kaikille olisi nimenomaan terveyden kannalta
merkittävää saada rakkautta ja huolenpitoa. Esimerkkinä sen ehdottomasta
merkityksestä terveyteen on Ohion yliopiston tutkimus, jossa tutkittiin
ruokavalion merkitystä sydänsairauksiin: ”Kaneille syötettiin ruokaa, jossa
oli runsaasti kolesterolia. Tämä johti valtimoiden tukkeutumiseen kaikissa
paitsi yhdessä ryhmässä, jossa ilmeni yllättäen 60 % vähemmän oireita kuin
muissa ryhmissä. Kävi ilmi, että tämän tietyn ryhmän hoitaja oli hyvin
kiintynyt kaneihin, ja piteli ja silitti niitä ennen ruokintaa” (s. 63).
Tähän asti olin hyvin mukana Shapiron
ajatuksenjuoksussa ja koin siinä olevan minullekin paljon hyödyllisiä
työkaluja, joita ottaa käyttöön silloin, kun sairaus alkaa taas vaikuttaa
arjessa. Mutta sitten alettiin käydä läpi erilaisia chakroja –
energiakeskuksia. Tällä kertaa käsite itsessään oli jokseenkin tuttu, mutta
sisällöllisesti niin tuntematon, että olisi ollut todella vaikeaa tämän teoksen
tiimoilta alkaa opetella näitä itämaisia kehomielen oppeja. Päästyäni tähän itselleni
luotaantyöntävään toiseen osaan, Kehomielesi paljastaminen, tajusin,
että teoshan ikään kuin analysoi lukijan mahdollisia sairauksia yhtä luotettavasti
kuin päivän horoskooppi.
Tässä joitakin esimerkkejä: jos
sinulla on lantion alueella ylipainoa, se voi johtua suhteestasi äitiisi, koska
nainen > lantio > synnytys > vanhempi (s. 220). Halkeama kallossa voi
osoittaa sinun suurta haluasi kasvaa sisältä päin, ja näin et enää mahtuisi
entiseen ”kuoreesi” (s. 180). Murtunut ranne tarkoittaa vakavaa ristiriitaa
joko siinä, mitä olet itse tekemässä tai mitä sinulle tehdään (s. 194).
Sijoiltaan mennyt polvi voi tarkoittaa menettämistä tai periksiantamattomuutta
(s. 227).
Huuli pyöreänä jatkoin kuitenkin
eteenpäin ja järkeilin, että voivathan erilaiset emootiot vaikuttaa
liikeratoihin vaikkapa lasketellessa, jolloin ranne voi murtua; sehän on vakava
ristiriita sinun, kovan maan ja nopeuden kanssa. Niinpä.
Sitten päästiin diagnooseihin: myös astma
viittaa äitisuhteeseen, koska ”hengitys symboloi eroasi hänestä” (s. 354), osteoporoosi
”viittaa elämänvoiman virtauksen ohentumiseen luustossa”, mikä voi johtua
avuttomuudesta (s. 235), nivelrikko ”viittaa myrkyllisten ajatusten tai
asenteiden, kuten vihan kerääntymiseen itseäsi tai jotakuta toista kohtaan”
(s.241), nivelreuma johtuu tukahdutetusta vihasta (s. 243), migreenin
syitä ovat esimerkiksi epäonnistumisen pelko, hallitsemisen ja vallan kysymykset ja samalla tapa saada huomiota, hoivaa ja rakkautta (s. 269), halvaantuminen
viittaa siihen, että jonkin pitää muuttua (s. 276) ja autoimmuunisairaiden
pitäisi kysyä itseltään, miksi sinä olet itsesi vihollinen (s. 301).
Tiedän, että esimerkiksi migreeni on
hyvin yleinen ja inhottava vaiva, jota monesti joudutaan lääkitsemään
helpotuksen toivossa, ja itse autoimmuunisairaana parantumattoman vaivan kanssa
kamppailevana en kokenut tällaisia kehomielen dialogin hakemisia tarpeellisina.
Teoksessa eritellään kaikki verestä munuaisiin ja synnytysmasennuksesta
kohdunkaulansyöpään, ja mikä niistä kärsivän mielessä voi olla vikana. Monet
teoksen rinnastukset olivat niin provokatiivisia, ettei siihen enää mielellään
palannut. Pyyntö heräsi mielessä, että kunpa kukaan epätoivon kanssa
kamppaileva ei törmää tähän teokseen. Kehomielen alta paljastui jotain aivan
muuta kuin mitä osasin odottaa.
En siis ikävä kyllä voi suositella
teosta kellekään, ja jos suosittelisin, niin korkeintaan ensimmäistä osaa, jossa
keskitytään oman kehon kuuntelemiseen, mindfulness-harjoituksiin ja
elämänmyönteisyyteen silloin, kun sairaus kohtaa sinut tai läheisesi. Siinä
kerrotaan, kuinka pysyä vahvana ja ottaa jokaisesta vastoinkäymisestä jotain
hyvää mukaasi. Myönnän, että teoksen ideana oli tarkastellakin sitä, mitä eri
fyysiset oireet voivat kertoa mielenvoinnista. En kuitenkaan osannut varautua
listaan erilaisista kehonosista ja diagnooseista, joista monet ovat tänä
päivänä erittäin hyvin selitettävissä tai vaikkapa onnettomuuden aiheuttamia, mutta
joista yritetään hahmottaa jotain syvempää merkitystä.
Haluan kuitenkin, että meille jäisi
edes hieman parempi olo tämän tutkailun päätteeksi, ja nyt voit halutessasi tehdä
seuraavan hengitysharjoituksen. Parempaa kehomielen vointia Sinulle! <3
MIETISKELY HENGITYKSESI TIEDOSTAMISEKSI
Ota mukava asento ja istu suorassa
tuolissa tai lattialla. Selkäsi tulisi olla suorassa ja silmiesi suljettuina.
1
HENGITÄ SYVÄÄN SISÄÄN
Anna hengityksesi
tulla ulos suustasi. Rentouta muutama minuutti kehoasi. Jos jossakin tuntuu
vielä jännitystä, vedä henkeä sisään siihen kohtaan ja tunne, kuinka se
vapautuu.
2
KIINNITÄ HUOMIO HENGITYKSEESI
Tule tietoiseksi luonnollisesta
sisään- ja uloshengityksesi kulusta. Älä pakota tai muuta hengitystäsi millään
tavalla. Tarkkaile vain hengitystäsi.
3 KESKITÄ HUOMIO SYDÄMEESI
Muutaman minuutin kuluttua,
tarkkailtuasi hengityksesi kulkua, vie huomiosi keskelle rintakehääsi – sydämen
kohdalle – ja keskitä se tuon kohdan liikkeeseen jokaisella sisään- ja
uloshengityksellä. Keskity tarkkailuun.
4 KESKITY EDELLEEN HENGITYKSEESI
Toista hiljaa mielessäsi sanaa
”sisään” jokaisella sisäänhengityksellä ja ”ulos” jokaisella uloshengityksellä.
Tarkkaile hengitystäsi keskittäen huomiosi rintakehän keskelle, ja seuraa sen
sisään- ja ulospäin tapahtuvaa liikettä. Jos mieleesi nousee joitakin
ajatuksia, näe ne vain ajatuksina, nimeä ne ajatteluksi ja anna niiden mennä.
Jos huomaat ajatustesi kääntyvän pois, nimeä se vain ajatusten
poiskääntymiseksi ja anna niiden mennä. Palaa aina takaisin hengitykseen.
Sisään… Ulos… Kun tulet tarkkaavaisemmaksi, mielesi samalla hiljenee ja tila
ajatustesi välillä kasvaa.
5 JATKA EDELLEEN HARJOITUSTA
Jatka harjoitusta niin kauan kuin se tuntuu hyvältä. Vedä sitten syvään henkeä ja hengitä ulos suun kautta. Avaa hitaasti silmäsi ja venytä jalkojasi. Tarkkaile miltä sinusta tuntuu. Anna hymyn levitä kasvoillesi.
Teksti: Senjo Strandman
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti