VAPPUGALLUP

Vabugallub

Aloitin tänä vuonna erikoisemman lähtölaskennan vappuun aurinkoisena maanantaina, kun marssin Carelialle suorittamaan elämäni ensimmäistä katugallupia. Myönnän, että jopa sosiaaliselle perhoselle on puistattava ajatus mennä häiritsemään viattomia siviilejä keskellä lounastuntia päivän polttavilla vappukysymyksillä, mutta halusin ottaa haasteen vastaan sen jälkeen, kun lupasin päätoimittajallemme kaksi juttua enkä saanut ensimmäistäkään aikaiseksi. Hups.

Lähdin selvittämään seuraavaa:

1. Mitä alaa opiskelet?

2. Miten aiot viettää vappua?

3. Onko vapun vietto jo aloitettu?

4. Heliumpallo vastaan serpentiini

Näin ensimmäisen uhrini keskellä Carelian aulaa. Hän oli ollut puhelimellaan hyvät kymmenen minuuttia ja hymyili itsekseen, joten hän ei vaikuttanut vaikeasti lähestyttävältä. Tämä nimettömänä pysynyt mukava nuori mies kertoi olevansa työlounaalla ja ehti vastata serpentiinin olevan parempi kuin heliumpallo, ennen kuin lähti kiiruhtaen ulko-ovia kohti. Jäin tuijottamaan hänen peräänsä huvittuneena siitä, että jännitän haastattelemista aivan turhaan. Seuraavaksi lähestyin kahta hyväntuulista kauppatieteiden opiskelijaa, Eliasta ja Weetiä. 

– Vappua vietetään ainejärjestön jutuissa pitkin viikkoa ja varsinaisena vappupäivänä 1.5. ainejärjestö järjestää piknikin. 

Molemmat valitsivat serpentiinin vappuisemmaksi!

Päätin vaihtaa taktiikkaa ja kärkkyä, jos ruokalasta poistuvissa olisi kiireettömän näköisiä opiskelijoita. Ensimmäinen pysäyttämäni kaksikko säikähti ja katsoi minua silmät lautasina, kun ystävällisesti kysyin, että olisiko heillä ollut hetki aikaa. Jatkossa menen suoraan asiaan…

Yleistä kasvatustiedettä opiskelevat Anni ja Pinja kertoivat viettävänsä vappua ”täysin vastakohtina”. Anni kertoo nauravaisena, että on menossa Amsterdamiin ystäviensä kanssa, ja Pinja komppaa samalla energialla viihtyvänsä kotona. Anni oli ehtinyt käydä myös 8-approilla vappua käynnistelemässä.

- Mitenkäs tämä pallo vai serpentiini?

- Aika paha! Molemmat huudahtavat.

- Kyllä se serpentiini on vappuisempi, sitä saa laitettua tänne kivasti. Anni sanoo samalla nopeasti viittoen serpentiinin ripustusliikkeitä.

Tuttuja kasvoja naulakoilla: suomen kielen ja kirjallisuuden opiskelija Henna ja metsätalousinsinööriopiskelija Eemil tulevat viettämään vappua opiskelijatapahtumien merkeissä. Tuutorinakin toimiva Henna mainitsee odottavansa fuksien kostajaisia, ja Eemil toteaa hiukan itsekin yllättyen tulevista menoistaan: 

– Niin! Huomenna alkaa vapun vietto!

Serpentiinille kaksi ääntä!

Tähtihetkeni galluphaastattelijana oli ehdottomasti se, kun nappasin ruokalaan jonottavat suomen kielen ja kirjallisuuden opiskelijan Ainon sekä maantieteen opiskelijan Veeran ja jonotin heidän kanssaan linjastolle asti haastatellen molempia. Ja kyllä, oli varmasti kiusallisen näköinen hetki, mutta jää oli murrettu.

- Ei leijonan metsästykseen päästy kavereiden kanssa, niin meillä on omat menot sitten. Aino kertoo.

- Joo ehdottomasti omien kavereiden kanssa vietetään vappua. Veera komppaa.

Aino oli aloittanut vappuilun myös 8-approilla.

Tässä vaiheessa otamme suuren harppauksen kohti linjastoa, ja sain pikaisesti kaksi ääntä serpentiinille. Toivotin molemmille hyvää ruokahalua ja hipsin karkuun kokien myötähäpeää siitä, että saatoin hiukan viivyttää heidän ateriointiansa. Hukka periköön, jos näin on!

Viimeisenä aulassa kohtaan suomen kielen ja kirjallisuuden opiskelijan Elsan. Hän odottaa ystäväänsä syömään ja kertoi keräävänsä edelleen voimia vappuun, joten juhlilta on vielä toistaiseksi vältetty. Pohdin ääneen sitä, että pyrkimys oli olla haastattelematta liikaa suomen kielen ja kirjallisuuden opiskelijoita tässä gallupissa, jotta saataisiin laajempi kuva opiskelijoiden vappumenoista, johon Elsa tokaisi itsevarmasti esiintyvänsä ”vaikka Erkkinä” gallupissa. En tiedä, onko meillä täkyläistä, jonka nimi olisi Erkki, mutta salanimellä esiintyminen herätti huvitusta meissä molemmissa.

Elsa kertoo metsästävänsä leijonaa vappuna, osallistuvansa vappukulkueeseen ja topakasti valitsee heliumpallon vappuisemmaksi.

 

Joensuun vappukansa on äänestänyt serpentiinin vappuisemmaksi äänin 9–1!

Olitpa siis kotona, opiskelijatapahtumissa, Amsterdamissa tai metsästämässä leijonaa, toivotan sinulle oikein ihanaa ja serpentiinintäyteistä vappua!

Erityiskiitos jokaiselle kylläiselle tai nälkäiselle opiskelijalle, joka osallistui gallupiin! <3

 

- Senjo Strandman

 

YSTÄVÄNPÄIVÄN GALLUP

 

Ystävänpäivän yleinen ystävä- ja yleispäteväkyselygallup

 

Ystävänpäivää vietettiin jonkin aikaa sitten, joten päätimme toimituksen työryhmässä tehdä aiheeseen liittyvän kyselyn. Samalla tiedustelimme hieman yleistä tunnelmaa ja tulevaisuuden toiveita. Tässä jutussa hieman avaamme kysymyksiä ja vastauksia sekä pyrimme parhaan kykymme mukaan tulkitsemaan niitä.

 

Ensimmäisenä kysyttiin tuntemuksia ajankohtaan sopivista työtavoista. Mielipiteitä selkeästi herätti myös vastausvaihtoehtojen oikeakielisyys, vaikka läheily lopulta voitti äänestyksen. Kysymys jättää kieltämättä vaihtoehtojen tulkinnan avoimeksi, sillä kumpaakaan sanaa ei tahdo löytyä tietoverkon valtateiltä. Urbaani Sanakirja antaa sentään kuvauksen etäilylle, mutta uskomme vahvasti toimituksessa, että sitä vaihtoehtoa eivät tainneet vastaajat hakea. Tuloksista voimme kuitenkin päätellä ainakin sen, että lähimailla tapahtuvat tilaisuudet voittavat etänä tapahtuvat tilaisuudet. Onneksi nykyään voi usein valita haluamansa osallistumistavan.

Ystävänpäivän hengessä haettiin seuraavaksi potentiaalisia uusia ystäviä, joita on usein vaikeampi saada enää vanhemmalla iällä. Tämän kisan voitti suvereenisti suomenruotsalainen kirjailija Tove Jansson. Valitettavasti vain tämän muumimamman tapaaminen olisi nykypäivänä kovin hankalaa. Toisaalta tämä pätee samalla aika moneen muuhunkin vastausvaihtoehtoon. Tovelta kuulisi epäilemättä hyviä tarinoita kahvilla istuessa, joten äänestyksen voittaja ei tullut täysin yllätyksenä. Kisa kakkossijastakaan ei ollut varsinaisen tiukka, sillä toiseksi tuli tietenkin akateeminen rehtorimme Tapio Määttä. Mielenkiintoista olisi tavata Krista Kiurun äänestäjät.

 

 

Kolmas barometri tunnusteli ystävänpäivän tunnelmia. Ikävästi traumatisoituneet ja ystävänpäivään neutraalisti suhtautuvat päätyivät tällä kertaa tasatulokseen. Peruskoulun ystävänpäivätraumat ovat varsin ymmärrettäviä, sillä väkinäinen halailu ja nimien kerääminen ovat parhaimmillaan/pahimmillaan poliisitapauksia. Tasaväkisiä olivat myös ystävänpäivästä yksinnauttijat sekä siitä ihan yleisesti nauttivat henkilöt. Kaksi vastaajaa ei ollut kuullut koko merkkipäivästä, joten tässä heille lisätietoa: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/02/04/ystavanpaiva-142

 

 

 

 

Samalla teemalla haettiin suosittuja asioita, joita vastaajat tykkäävät tehdä mieluiten muiden kanssa. Näistä rajatuista aiheista selkeän äänten enemmistön sai kahvittelu. Ja Kahoot. Humpalla. Tasaisena kaksikkona taas olivat ryhmätyöt akateemisen denaturoinnin kanssa. Kyselytyöryhmä ei voi kuitenkaan suositella denaturointia edes akateemisessa mielessä eikä ota vastuuta kyseisestä toiminnasta. Debatointi taas jäi syystäkin viimeiseksi.

 

 

 

 

Viimeinen kysymys oli lyhyt ja ytimekäs. Tällainen kysymys on muutenkin hyvä esittää hyvissä ajoin näin helmikuussa. Moni vastaaja halusi olla ilmeisen näppärä ja vastata vaihtoehtoisen myöntävän vastauksen. Muutama pessimistikin löytyi, jotka uskovat, että seuraavakin vappu vietetään ruudun takana. Toivottavasti näin ei kuitenkaan ole, ellei joku välttämättä halua itse sitä viettää niin. Pari kielteistä vastaustakin ilmeisesti saatiin, vaikka vaihtoehtoon oli merkitty melko eksplisiittisesti vastauksen väärämielinen luonne.

 

 

Gallupin vapaammassa osassa toivottiin terveyttä kukille ja muille kasveille sekä tunnelmoitiin jo hieman valmiiksi vappua. Myös ystävä- ja yleispäteväkyselygallupin nimen selitystä hieman tiedusteltiin pohtimalla, onko kyseessä ystäväpäteväkyselygallup, ystäväkyselygallup vai ystävägallup. Luovaa taidetta ei ole tapana avata, joten tämä jätetään lukijan eli kokijan tulkittavaksi. Vastauksissa kyseltiin myös Täkyn pulkkailupäivän perään. Kyselytyöryhmä ei (onneksi) vastaa tapahtumista, mutta vastaa sen verran, että tulevaisuus näyttää lumiselta.

 

 

-Kyselytyöryhmä Mikko ja Roosu

JOULUISA GALLUP

Itäkynän jouluisa gallup

Jokavuotiseen tapaan Täkyn fuksit järjestivät ainejärjestömme pikkujoulut keskiviikkoiltana 4. joulukuuta Humpan kahviossa. Tällä kertaa teemana oli ruma paita. Ennen joulunviettoon rauhoittumista oli oiva tilaisuus kartoittaa täkyläisten joulutottumuksia gallupin merkeissä. Itäkynän toimitus kysyi seuraavia asioita:

1. Minkälaisia jouluperinteitä sinulla on?

2. Mikä on lempijouluruokasi?

3. Millainen on paras joululahja?

Ensimmäiseksi gallupin uhriksi valikoitui Antti neljänneltä vuosikurssilta.

1. Siivoaminen tekee joulun. Myös hiihtäminen, jouluruokien syöminen, valvominen ja oma glögi kuuluvat miun jouluperinteisiin. Resepti ei ole salainen, oikeastaan se on vasta kehittelyn alla.

2. Lempijouluruoka on kinkku, mitä mie tässä jeesustelemaan!

3. Paras joululahja on hyödyllinen, ei mikään kertakäyttöinen.

Bonuksena haastateltavat saivat laittaa terveisiä Itäkynän lukijoille. Antin terveiset olivat:

”Oma jouluni on ainoa oikea! Vihaan kaikkea Ameriikasta tulevaa höttöä…”

Iiris, ensimmäisen vuosikurssin opiskelija ja yksi pikkujoulujen järjestäjistä, pisti silmään vaaleanpunaisella villapaidallaan.

1. Jouluun kuuluu ne perinteiset: joulusauna, erilaiset jouluruoat, lahjat perheen kanssa – ja vähän viiniä!

2. Perunalaatikko on lempijouluruoka, en välitä kinkusta ja muut laatikot ei vaan oo niin hyviä.

3. Tatuointilahjakortti on parhaimpii, mitä oon ite saanu!

”Rauhallista joulua ja syökää hyvin!” kuuluvat Iiiriksen toivotukset.

Pahaa-aavistamaton Roosu, Täkyn tuleva puheenjohtaja viidenneltä vuosikurssilta, valikoitui myös haastateltavaksi.

1. Miun jouluperinteisiin kuuluu Elder Scrolls Onlinen pelaaminen ja perheen kanssa ajanvietto – huomioikaa tämä järjestys. Joulupäivä vietetään baarissa, Kiteen Karhussa.

2. Joulukalenterin suklaat on parasta!

3. Kuten Dumbledore sanoi: pari villasukkia on paras joululahja.

”Season’s yeetings!” huudahti Roosu.

Tasa-arvon nimissä neljänneksi haastateltiin Ossia, toisen vuosikurssin opiskelijaa.

1. Perinteinen joulu menee yhdessä perheen kanssa: ulkosaunaa, haudoilla vierailuu ja tietty jouluruokailua.

2. Lempijouluruoka on porkkanalaatikko, se on maukas ja esteettisin jouluruoka kaikista.

3. Paras joululahja on sellanen, jonka muistaa pitkään. Sellanen isompi elämys, esim. liput keikalle tai mieluisa lahjakortti.

”Opiskelkaa ahkerasti ja lukekaa Itäkynää!” Näiden Ossin sanojen pariin on hyvä palata taas ensi vuonna, siihen asti rauhallista joulunaikaa jokaiselle!

Teksti: Karoliina Kapanen

Kuva: Siiri Rantanen

Ystävyyden soittolista

Ystävyyden ihanuutta on syytä juhlistaa säännöllisesti, ja hyviin bileisiin tarvitaan tietenkin soittolista. Tähän juttuun on koottu täkyläisten ehdotukset parhaiksi ystävyysbiiseiksi. Kokoa näistä kappaleista oma ystävyyssoittolistasi tai poimi päältä parhaat ehdotukset.

Phil Collins – Look Through My Eyes

Tämä biisi kertoo sellaisesta turvallisesta ystävyydestä, jossa ollaan toisen tukena ja toisen apuna kaikissa tilanteissa. Kappale on elokuvasta Brother Bear, joka on ehdottomasti katsomisen arvoinen.

Anni Hacklin

Queen – Friends Will Be Friends

Tämä on minun ystävyysbiisini, koska se muistuttaa siitä, että vaikka asiat muuttuvat elämässä, ystävät ovat onneksi pysyvämpiä.

Janika Utriainen

Nordtrash – Mies ulos sinusta

Monelle Mulanista tutun I'll Make a Man out of You -kappaleen unohtumattomin suomiversio. Juoksukaljatkin mainitaan! Tätä väkevää ja tarttuvaa biisiä voi laulaa myös tyttöporukan kesken suurella hartaudella, ja omistankin kappaleen ihanille superleideilleni. Biisi löytyy ainoastaan YouTubesta kyseisellä nimellä. Kappale on julkaistu Nordtrashin kanavalla, ja sen laulaa Devastus.

Karoliina Kapanen

Gasellit – Heimo

Tämä kappale kuvaa mielestäni hyvin ystävyyden perimmäistä olemusta, joka on tiivistetty hyvin ensimmäisen säkeistön kahteen viimeiseen säkeeseen: “Ei se vaadi verivaloja, jengimerkkei, kerhotaloja / vaan pienii eleitä, hiljaa mutistuja sanoja.”

Kasper Kärkkäinen

Wicked – For Good

Opiskeluaikana ei ehdi näkemään eri paikkakunnilla asuvia ystäviä niin usein kuin haluaisi. Tämä alun perin Kristin Chenowethin ja Idina Menzelin esittämä kappale Wicked-musikaalista on kaunis muistutus siitä, että myös ne kaukana asuvat ystävät ovat tärkeitä – vaikkei heitä ehtisikään nähdä kovin usein. Kaikki ystäväni ovat tuoneet jotain hyvää elämääni.

Hanna Hänninen

Daisy x Daisy – Towa no Kizuna

Mukaansatempaava ja eloisa kappale on myös sanoituksensa puolesta täydellinen tunnari ystävyydelle.

Siiri Rantanen

Robin – Ystäville

Tämä on realistinen kuvaus nuoresta ystävyydestä.

Roosa-Maria Ilvonen

Teksti: Hanna Hänninen

GALLUP: SUOSIKKIKURSSIT

Mitkä ovat olleet opiskelutovereitteni suosikkikursseja, ja mikä on saanut heidät pitämään niistä? Tämä kysymys nousi eräs kaunis päivä mieleeni, ja päätin käydä kysymässä muutamalta. Kirjastolla törmäsin Helena Bymaniin.  Helena kertoi pitäneensä monista kursseista, ja suosikkeja hänen täytyikin hieman pohtia. Esille hän nosti kirjoitusviestinnän, sillä hänen mielestään kirjoittamisen mukavuus teki kurssista helpon ja rennon.  Hän kertoi myös pitäneensä äänne-  ja muoto-opista, sillä hän omien sanojensa mukaan oppi kurssilla paljon.

Mirja Kallinen istuskeli myös kirjastossa, ja keskeytin hänen lukemisensa hetkeksi kysyäkseni hänen lempikurssiaan.  Hän kertoi suosikkikurssinsa olleen elokuvamusiikin kurssi.  Hän kertoi luennoitsijan olleen hyvä ja kurssin olleen sisällöltään mielenkiintoinen. "Sain paljon uutta näkökulmaa elokuvamusiikin käyttöön, esimerkiksi miten se toimii elokuvaa rakentavana elementtinä", Mirja kertoi.

Carelian aulassa puolestaan pääsin utelemaan Julia Lehtisen suosikkikurssia. Julia nosti esille murrekurssin, jonka sisältö ja aiheet kiinnostivat häntä kovasti.  Hän kertoi myös tykänneensä suomalaisen nykyromaanin kurssista. Kyseisellä kurssilla hän oli kuulemma törmännyt moniin mielenkiintoisiin teoksiin, jotka päätyivät hänen lukulistalleen.

Humpan kahvilalla päätin jutella Maileena Määtän kanssa. Viestintä kulttuurisena ilmiönä kuulemma on hänen suosikkinsa.  Maileena nostaa muun muassa esille loistavan luennoitsijan sekä mielenkiintoiset aiheet.  "Kurssin aikana tajusin, että yliopisto on minua varten", Maileena kuvaa.

Entä sitten itse? Tähän menessä suosikikseni varmaan nostaisin kirjallisuustieteen tutkimussuuntaukset. Kirjatenttiin lukemani teokset sekä luennot ovat herättäneet minussa paljon pohdintaa ja tukeneet sitä tunnetta, että pidän todella paljon pääaineestani. 

Teksti: Siiri Rantanen

Lukugallup

Gallup: Mitä kirjoja Täkyn fuksit lukivat lomalla tai viime aikoina?

Heidi Kuosmanen luki länsimaisten klassikoiden lisäksi jopa yhdeksän kirjaa omaksi ilokseen joululoman aikana. Kaikki eivät napanneet, mutta erityisesti nämä kaksi romaania tekivät häneen vaikutuksen:

Patrick Süskind - Parfyymi. ”Mielenkiintoinen näkökulma siitä, miltä 1700-luvun Ranskassa on tuoksunut.”

Laini Taylor - Karou, Savun tytär. Tarina siitä, kun enkeli ja paholainen rakastuvat. ”Nuorten fantasiaromaani, jossa on omaperäinen ja rikas fantasiamaailma.”

***

Venla Suojala kertoo silmät säkenöiden viimeksi lukemastaan kirjasta:

Ben Rawlence - City of Thorns: Nine Lives in the World's Largest Refugee Camp. ”Englanninkielinen romaani kertoo Keniassa sijaitsevasta maailman suurimmasta pakolaisleiristä. Se oli silmiä avaava ja tietoisuutta lisäävä teos, jonka tapahtumat kerrotaan leiriläisten näkökulmasta.”

***

Janni Norhio ja Roosa Luoma lukivat joululomalla Harry Potter -saagaa jatkavan Kirottu lapsi -näytelmän. J. K. Rowlingin, Jack Thornen, ja John Tiffanyn kirjoittama teos yllätti heidät positiivisella tavalla, ja molemmat tahtoisivat näytelmälle jatkoa. Tämän lisäksi Janni ja Roosa suosittelevat tietokirjallisuutta:

Timo Hellenberg ja Nina Leinonen - Silminnäkijät: Taistelu Ukrainasta. ”Se avasi silmiä Ukrainan todellisesta tilanteesta. Ajatella, että ollaan niin lähellä sotaa”, Janni sanoo ja ohimennen mainitsee, että yksi kirjoittajista on hänen kummitätinsä.

Cheekin JHT - Musta lammas -omaelämäkerta. ”Sain kirjan joululahjaksi ja olen sen myötä vielä kovempi Cheek-fani”, Roosa kertoo naureskellen.

***

Antti Innanen kertoo viime kesänä innostuneensa Tove Janssonin muumeista Tampereen Muumimuseossa. Näin ollen hän suosittelee aitoja alkuperäisiä Janssonin Muumit-kirjoja:

Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia. ”Luin lomalla ja se oli todella kiva. Tykkään kuitenkin enemmän Janssonin pidemmistä kertomuksista. Esimerkiksi juuri nyt luettavana on Muumipappa ja meri. Nämä tarinat sopivat hyvin aikuisille, paljon syvällisyyttä ja filosofisia pohdintoja.”

***

Jenny Tähtinen luki lomalla lastenkirjallisuutta.

Kate DiCamillo - Desperon taru: kertomus hiirestä, prinsessasta, keitosta ja lankarullasta. ”Meidän tulisi aikuisinakin lukea lastenkirjallisuutta, koska niistä löytää yleensä yllättävän syvällisiä asioita. Pidän siitä, kuinka lastenkirjoissa ihmetellään maailmaa ja kuinka kaikki tuntuu mahdolliselta. Lastenkirjoja lukiessa tulee aina toiveikas olo elämästä.”

***

Jos joku on tänne asti jaksanut lukea, voisin minäkin suositella paria kirjaa. Pitkän joululoman aikana luin ainoastaan yhden romaanin: Sofi Oksasen Puhdistuksen. Pidän siitä, kuinka Oksanen tuo historian toistuvuuden esiin ja sen, miten ahtaalle joutuneet ihmiset toimivat ahtaassa maailmassa. Parhaillaan luen Carlos Ruiz Zafónin Tuulen varjoa, jota voin keskeneräisenäkin suositella jokaiselle kirjojen ystävälle.

Karoliina Kapanen