Opiskelija!
Oletko huolissasi toimeentulostasi? Kiihtyvä inflaatio yhdistettynä
sosiaaliturvan leikkauksiin huolestuttaa monia, mutta jos jollain ihmeellä olet
vielä kaikista opiskelijoiden toimeentuloon liittyvistä muutoksista aivan
ulapalla, olkoon tämä teksti pelastusveneesi. Hyvällä tuurilla voit pelastautua
lähimpään velkalaivaan; huonolla tuurilla alus paljastuu aavelaivaksi, jonka
kapteenista on jäljellä vain lapanen.
Elämme
historiallisesti merkittäviä aikoja, sillä opintotukemme on korkeampi kuin
koskaan! Uutisotsikoissa tosin jätetään kätevästi mainitsematta, että
opintotukea on kasvattanut ainoastaan sen historiallisen suuri lainaosuus:
meille on annettu mahdollisuus nostaa opintolainaa jopa 850 euroa kuukaudessa,
mikä on 200 euroa enemmän kuin aiemmin. Sille voi tulla käyttöä, sillä
opintoraha tulee indeksijäädytyksen ansiosta pysymään 279 eurossa ainakin
nykyisen hallituskauden loppuun asti; inflaatiohan on tunnetusti opiskelijoita
karttava ilmiö. Olemme kuitenkin kiitollisia tästä, sillä ainakaan opintorahaa
ei leikattu! Lattiallakin olevaan rimaan voi kompastua, joten loukkaantumisten
välttämiseksi on parempi, ettei rimaa ole ollenkaan. Pahimmassa tapauksessa joutuisimme
taantumaan kaikkien kauhisteleman 1990-luvun laman tasolle (jolloin opintoraha
oli nykyrahassa mitattuna reilusti yli 400 euroa ja sen prosenttiosuus yli
puolet opintotuesta).
Tulevaisuudennäkymät
ovat sen verran sumuiset, että ajoittain on vaikea saada selvää, onko
pahamaineisen velkalaivan lattia kallistunut jäävuoreen törmäämisen vai tax-free-alkoholin
nauttimisen vaikutuksesta. Tämän tekstin kirjoitushetkellä jokaisen suomalaisen
osuus valtionvelasta on yli 28 000 euroa – monella korkeakouluopiskelijalla on
valmistuttuaan saman verran opintolainaa maksettavanaan. Omaa kortta on vaikea
kantaa kekoon, jos sattuu seisomaan keon kokoisessa kuopassa. Tilanne voi
kuulostaa hullunkuriselta, mutta onneksemme viisas hallituksemme on todennut
valtion velkatilanteen parantuvan siirtämällä ongelman valtiolta
yksityishenkilöille. Tämä tosin koskee vain harvoja ja valittuja yksilöitä,
mistä voimme päätellä meidän opiskelijoiden olevan hallituksemme mielestä
kansamme kyvykkäintä kermaa. Koska monet meistä lähestyvät potentiaalista
ensiasunnon ostoikää, hallitus päätti lakkauttaa ensiasuntojen varainsiirtoverovapauden
– maksukykyymme todella luotetaan niin paljon, että useamman tuhannen euron
uskotaan olevan meille vain pikkuraha. Lainaa lainan päälle -periaate voi ehkä
tuhota valtion, mutta yhteiskuntakelpoinen yksityishenkilö lähinnä voimaantuu
opintolainan päälle otetusta asuntolainasta.
Monelle
meistä pelkkä ajatus asunnon ostamisesta tuntuu vielä etäiseltä ja
pelottavalta, mutta sitäkin kauheampaa olisi olla yksi niistä raukoista, jotka
joutuvat ostamaan kymmenennen tai sadannen asuntonsa. Heidän helpotuksekseen
sijoitusasuntoon otetun asuntolainan korot voi onneksi vähentää verotuksessa –
oman vakituisen asunnon korkoja kun ei voi. On se hyvä, että vähemmistöjen
(kuten asuntosijoittajien) oikeuksista pidetään huolta, sillä muutenhan
yhteiskunnastamme loppuisivat vuokra-asunnot alta aikayksikön – missä me sitten
asuisimme?
Sitoutumiskammoinen
sukupolvemme tunnetusti rakastaa vapaata vuokralla asumista ja avokadoleipiä,
mutta arvostettua elämäntapaamme varjostaa ikävä muutos: yleisen asumistuen
korvausprosentti pienenee 80 prosentista 70 prosenttiin 1.4.2024 alkaen.
Asumistuen saajista yli 40 prosenttia on opiskelijoita, joten emme ole turvassa
tältäkään leikkaukselta – sienipilven ainoa hopeareunus lienee se, että täällä
itärajalla asuessa menetetty summa ei ole aivan niin suuri kuin
pääkaupunkiseudulla. Hallituspuolueiden märkä päiväuni työllisyysasteen
kasvattamisesta on lähellä toteutumista, kun kansalaiset säntäävät töihin
voidakseen ostaa elintarvikkeita henkiensä pitimiksi. Harmi vain, että
aprillipäivästä alkaen myös asumistuen 300 euron ansiotulovähennys poistuu: nyt
jokainen palkkatöissä ansaittu euro vaikuttaa suoraan alentavasti asumistukeen,
vaikka ennen töitä on saanut tehdä 300 euron edestä. Kummasti alkoi tuo
sohvalla makoilu houkutella…
Mistä
sitä rahaa sitten saa, jos päällimmäisenä elämäntavoitteena on lähinnä pysyä
hengissä huomiseen? Onko opiskelijan toimeentulo hallitukselle yksi iso vitsi,
kun rouva valtiovarainministerikin mainostaa sosiaalisessa mediassa omalla
naamallaan varustettuja leikkuulautoja? Lohduttomalla hetkellä on hyvä tietää,
että aivan kaikki etuudet eivät ole kokeneet negatiivisia muutoksia. Osan
leikkauksista voisi ehkä tienata takaisin toisia tukia hyödyntämällä, ja
olenkin löytänyt ongelmaan aivan ylivoimaisen ratkaisun. Turvallisuussyistä
mainittakoon keinon olevan laillinen ja noudattavan Kansaneläkelaitoksen omia
tiedotteita, jotta sisäministerimme kaavailemat Kela-etsivät jäisivät
tulevaisuudessakin vain ministerin omasta päästä karanneeksi kelaksi. Etuusmuutosten
myötä opiskelijan kannattavimmaksi lisätulonlähteeksi nousee lisääntyminen –
kyllä, luit aivan oikein. Alabamassa tähän ehkä riittäisi pakastimeen jätetty
alkio, mutta Suomessa joutuu vielä pyöräyttämään kokonaisen ihmisyksilön.
Vastasyntyneestä on kuitenkin hyötyä, sillä hänestä maksetaan korotettua
lapsilisää kolmanteen ikävuoteen asti; pikkusisarus taas olisi hyvä panna
alulle esikoisen ollessa 2 vuoden ja 3 kuukauden ikäinen, jotta tätä huikeat 26
euroa suurempaa lapsilisää saisi lypsettyä mahdollisimman paljon. Lapsen
hankinta näkyy positiivisesti myös opintorahassa: yleisestä
indeksijäädytyksestä huolimatta opintorahan huoltajakorotusta on päätetty
nostaa 20 eurolla kuukaudessa. Opiskelijan kannattaa siis lisääntyä, olemmehan
keskimääräisen ikämme puolesta myös elämämme hedelmällisimmässä vaiheessa!
Samaa mieltä ovat myös kokemusasiantuntijat Leonardo DiCaprio ja Ilkka ”Danny”
Lipsanen, joiden mukaan erityisesti naisten elinkaari käytännössä päättyy
ikävuosien ylitettyä neljännesvuosisadan.
Sinkkujenkaan
ei tarvitse olla huolissaan toimeentulostaan, sillä lapsilisän
yksinhuoltajakorotusta on nostettu anteliaasti viidellä eurolla. Lapsenhoito
onnistuu kyllä opintojen ohella, jos vauvan ottaa mukaan luennoille:
esimerkiksi professorin monologin vierähdettyä yliajalle nukkuu päiväunia
vauvan lisäksi jo vanhempikin. Näin valmistuminenkaan ei viivästy, sillä muuten
joutuisi mahdollisesti maksamaan lisäajan hakemisesta. Jos humanistialalta
työttömäksi valmistuminen huolettaa, alanvaihto kannattaa tehdä hyvissä ajoin
ennen perheenlisäystä: lapsikorotukset nimittäin poistetaan työttömyysturvasta,
työmarkkinatuesta, peruspäivärahasta sekä liikkuvuusavustuksesta 1.4.2024
alkaen. Työttömiä vieroksutaan jo niin paljon, ettei moisten loisten toivota
lisääntyvän edes kansallisen syntyvyyden kasvattamiseksi, vaikka heidän
(k)arjalaiset piirteensä täyttäisivätkin tietyn eduskuntaryhmän syvimmät
fantasiat. Työttömänä kannattaa siis olla korkeakoulussa, muttei
korkeakoulutettuna – onneksi oluen verotusta päätettiin alentaa, sillä tentin
voi aina uusia, mutta bileitä ei. Venytettyjen tutkintojen työllisyysnäkymätkin
ovat huikeat, sillä esimerkiksi pääministerin paikka aukeaa 12 vuotta
kestäneellä suorituksella.
- Martta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti