Täky järjesti keskiviikkona 18.11. kirjallisuuspiirin, jossa paikalla olleet saivat jakaa lukuvinkkejään. Kirjallisuuspiiriin saimme inspiraation Popsi ry:n lukuhaasteesta, jonka tarkoituksena oli korostaa lukutaidon merkitystä. Vaikka emme lukuhaastetta alkuperäisessä muodossaan toteuttaneet, niin halusimme muilla tavoin nostaa esiin tätä tärkeätä aihetta ja koota yhteen Täkyn jäsenistöä suosittelemaan muille omia suosikkiteoksiaan. Toiveena oli, että kyseiset vinkit pääsisivät vielä muidenkin täkyläisten luettavaksi, joten Itäkynän toimitus on tehnyt työtä käskettyä ja koonnut ne yhdeksi jutuksi.
Steven Hall: Haiteksti
Eric Sanderson on menettänyt muistinsa ja alkaa
selvittää menneisyytensä mysteerejä psykiatrinsa varoituksista huolimatta. Pian
häntä alkaa kuitenkin piinata muistoja ahmiva hai, jota hänen on muistinsa
säilyttääkseen paettava keinolla millä hyvänsä.
Kuulostaako kummalliselta? Haiteksti on
omalaatuinen teos, jota on vaikea kuvailla. Se sijoittuu jonnekin psykologisen
trillerin, scifin ja taideteoksen välimaastoon. Se vääntelee sanoja ja
todellisuutta tavalla, joka karmii lukijan selkäpiitä vielä viikkoja teoksen
lukemisen jälkeen. Haiteksti on kuitenkin sen verran uniikki tapaus,
että jokaisen kirjallisuuden ystävän soisi kokevan sen kerran elämässään.
Tuomas Kyrö: Mielensäpahoittaja
Suomalaiseen juroon perusluonteeseen pureutuva
Kyrön Mielensäpahoittaja on hulvaton kertomus 80-vuotiaasta jäärästä,
jolle valittamisesta on tullut pinttynyt tapa. Tästä kielii myös
Mielensäpahoittajan tunnetuin lausahdus: “Kyllä minä mieleni pahoitin.”
Huumoriarvon lisäksi kirja antaa lukijalleen myös koskettavan kuvauksen karusta
todellisuudesta ja yksinäisyydestä, jotka moni vanhus joutuu elämässään
kohtaamaan.
Rosa Liksom: Hytti numero 6
Suomalainen tyttö ja raavas, nelikymppinen
venäläismies asettuvat hyttitovereiksi Siperiaan matkaavalla junalla Moskovasta
Mongolian pääkaupunkiin Ulan Batoriin.
Matka on kasvutarina ja naturalistinen kuvaus neuvostovallan jäänteistä,
sen ihmisistä, nostalgiasta. Liksom kuvaa hajuja, makuja, maisemia ja tunnelmia
vivahteikkaasti ja taitavasti: hänen Finlandia-palkittu romaaninsa on yhtä
aikaa karu ja kaunis.
Sofi Oksanen: Stalinin lehmät
*Sisältövaroitus: syömishäiriö* Sofi Oksasen esikoisteoksen keskiössä on päähenkilö
Anna, syömishäiriöinen ja juuriaan peittelevä virolaisäidin ja poissaolevan
suomalaismiehen tytär. Bulimia ja Viron lähihistoria – tai siis erityisesti
virolaisten sukujuurien peittely – tiivistyvät hänessä ja romaanin kerronnassa
monitahoiseksi kompleksiksi, jonka lukijakin tuntee kehossaan. Romaanin aihe ei siksi sovi
kaikille, mutta on feministisessä voimassaan voimakas lukuelämys.
Anja Snellman: Lemmikkikaupan tytöt
Lemmikkikaupan tytöt on kaunistelematon kertomus teini-ikäisestä
Jasminista, joka päätyy uuden tuttavuutensa Lindan houkuttelemana
lemmikkikaupaksi naamioidun seksikaupan uhriksi ja lopulta katoaa. Romaanin
kerronta vuorottelee Jasminin, hänen äitinsä ja ihmiskaupan parissa
työskentelevän Randin näkökulmien välillä, joten lukija saa laajan
kokonaiskuvan tarinan kulusta. Teos sopii mainiosti yhteiskunnallisista
aiheista kiinnostuneille lukijoille, sillä teoksen kantava teema naiseuden ja
nuoruuden ohella on seksikauppanäkökulman laajentaminen. Synkästä aihepiiristä huolimatta
kerronta kaappaa lukijan mukaansa koukuttaviin juonenkäänteisiin.
Pajtim Statovci: Kissani Jugoslavia
Tietäjät tietävät, että tämä on päätoimittaja
Karoliinan lempiteos ikinä – kyllä
vain, päihittää mennen tullen kaikkien rakastamat Potterit. Romaania on keretty
suositella moneen otteeseen Karoliinan viisivuotisen yliopistotaipaleen aikana,
ja itse asiassa yksi suositus siitä löytyy vanhasta Itäkynästä.
Millaista on olla maahanmuuttajataustainen rasistisessa Suomessa? Mitä hittoa symboloivat kissa ja käärme? Ei auta kuin lukea!
Kestosuosikkina J. R. R. Tolkien: Taru
sormusten herrasta -trilogia.
Villikortti Volter Kilpi: Alastalon salissa
Kirjallisuudesta innostuneet täkyläiset leikittelivät
kirjallisuuspiirissä ajatuksella lukuhaasteesta, jonka tavoitteena olisi lukea
yhdessä legendaarinen Alastalon salissa. 956-sivuinen klassikkoteos on
viipyilevä kuvaus kuuden tunnin mittaisesta kokoontumisesta Kustavissa. Kyseistä
romaania on kuvailtu suomalaisen kirjallisuuden vaikeimmaksi mutta myös jopa
parhaaksi romaaniksi. Oletko sinä valmis tarttumaan haasteeseen?
Oletko jo lukenut kaikki edellä mainitut tai jäikö
jokin olennainen vinkki uupumaan? Kannattaa pysyä kuulolla seuraavasta
kirjallisuuspiiristä ja kirjoittaa vaikka sillä aikaa kirjavinkkinsä Täkyn
tekstiviestipalstalle!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti