sunnuntai 19. tammikuuta 2025

TÄKYLÄISTEN LEMMIKIT

 

Nimi: Hertta Ofelia III

Lempinimet: Hertsen Bertsen, Herts Berts, Börts, Hörpsis Mörpsis, Hörbeli Mörbeli, Herbert Hörbert, Hörbert Mörbert, Mörbs, Mökö-Mörbert (Sallan äiti sanoo Hempukka tai Hemuli)

Omistaja: Täky-Salla ja Metsis-Jonny

Ikä: 1,5 v. (synttärit 24.4.)

Rotu: niin lande kuin olla voi

Suosikkitekeminen: nukkuminen ja syöminen ja Maisalle turpaan antaminen

Inhokkitekeminen: kynsien leikkuu (kun Salla leikkaa, Jonnya kestää)

Lempiruoka: klassinen kissanruoka ja mikä vaan kukka tai viherkasvi, jonka luo pääsee

Erikoistaito: vanupuikkojen löytäminen ja jemmaaminen

Jos Hertta osaisi puhua, mitä sanoisi: Huh? (niin kuin se meemikissa)

Hertan lempiasia koko maailmassa on vanupuikot. Hertta ei kauheasti kehrää, mutta vanupuikon nähdessään koneisto käynnistyy ja huomio kiinnittyy vain ja ainoastaan vanupuikkoon. Sillä on myös ihmeellinen kyky varastaa puikkoja, vaikka mitään loogista selitystä niiden saamiselle ei ole.

Tavallisesti Hertan voi löytää makaamasta tai nukkumasta oudossa asennossa. Hertan lempipaikkoja nukkua on sohvalla sohvatyynyjen väliin uppoutuneena, Sallan äidin virkkaamassa korissa, kylpyhuoneen takanurkassa sekä vaatteiden seassa vaatekaapeissa.

Hereillä ollessaan Hertta tykkää istua keittiön pöydällä tai olohuoneen ikkunalaudalla vahtimassa, jos näkisi räystään alla asuvia varpusia tai seinällä kiipeävän oravan. Kauhean tarkkakatseinen Hertta ei kuitenkaan aina ole – kerran se katseli väärään suuntaan ja siiten hölmistyneenä minuun, kun yritin kesken teams-puhelun viittoa hiljaa kohti seinää, jossa orava kiipesi. Metsästämisen lisäksi Hertta pitää huonekasveista ja kukkakimpuista, joita se mieluummin söisi kuin katselisi. Hertta ei myöskään välitä kielloista, mikäli ne koskevat vesilaseja. Onhan täysi vesilasi selvästi pöydällä häntä varten, eikö niin?

Hertta ei myöskään erityisemmin välitä sylissä olemisesta, mutta kestää sen koska vanhempien mielestä se on niin halattava vauva. <3 Ja lopuksi: Hertta on saanut nimensä kyljessään olevasta isosta mustasta sydämestä.

Nimi: Maisa Victoria

Lempinimet: Maibeli Möibeli, Maipsis Möipsis, Mökö-Maisa, Maisu, Vänkyrä-Maisa

Omistaja: Täky-Salla ja Metsis-Jonny

Ikä: 1 v. (synttärit 1.10.)

Rotu: puoliksi skottilainen suorakorva, puoliksi maatiainen

Suosikkitekeminen: riehuminen ja säätäminen

Inhokkitekeminen: sylissä oleminen ja vieraiden tapaaminen

Lempiruoka: syö mielellään mitä vaan, kissanruoasta porkkanaan

Erikoistaito: Legojen aistiminen

Jos Maisa osaisi puhua, mitä sanoisi: ÄITI HERTTA KIUSAA!!

Maisa on Herttaa puoli vuotta nuorempi ja puolet pienempi ikuinen vauva. Hertan höykyttäessä Maisaa, on Maisan taktiikka ensimmäisestä tapaamisesta asti ollut sama: heittäytyä selälleen, nostaa tassut ilmaan ja huutaa kuin syötävä. Päästyään irti painiotteesta, on kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Maisa on siis pieni drama queen.

Mietin aina, että jos Maisa olisi päätynyt toiseen perheeseen, se ei olisi koskaan löytänyt elämänsä suurinta intohimoa: Legoja. Maisa ei ole kova kiipeilemään tai hyppimään, mutta jos pitää päästä hyllylle, jossa on Legoja, niin kiivettävä sitä on. Maisa ei missään nimessä tavallisen kissan tavoin töni rakennelmia alas hyllyltä sattumanvaraisesti, vaan nappaa suullaan palan irti rakennelmasta ja juoksee karkuun osa mukanaan. Jos kyseisen palan laittaa takaisin paikoilleen, on yritettävä uudestaan – samaa palaa. Dublo ei Maisalle kelvannut, sillä se ei mahdu suuhun eikä sitä voi kuljettaa ympäriinsä.

Maisa on muutenkin kova tyttö säätämään – jos viereisestä huoneesta kuuluu epämääräisiä ääniä, on syyllinen yleensä Maisa eikä Hertta (joka todennäköisesti on jossain nukkumassa tai sitten vain katsoo vierestä). Lintuja ja oravia Maisa vahtii Hertan kanssa, mutta ei yhtä keskittyneesti. Ilmeisesti skottilaisten rotuun kuuluu, etteivät ne pidä sylissä olosta. Maisa ei poikkea sukulaisistaan siinä mielessä, sillä syliin otettaessa Maisa vääntelehtii karkuun hyvin nopeasti.

Kuitenkin jos Maisaa lähestyy sen maatessa jossain, kehräämisen voi kuulla huoneen toiselle puolelle.

Toimittanut: Salla Seppälä


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti