HENKILÖKUNNAN YSTÄVÄKIRJA

 

HENKILÖKUNNAN YSTÄVÄKIRJA

Itä-Suomen yliopiston henkilökunnan ystäväkirja

 

Nimeni on:  Hannele Forsberg

Ammattini on:  Suomen kielen yliopistonlehtori

Milloin aloitin nykyisessä ammatissani: Olen toiminut monissa määräaikaisissa tutkija-opettajan tehtävissä Joensuun/Itä-Suomen yliopistossa vuodesta 1986 lähtien (assistenttina, yliassistenttina ja professorina), ja välillä olin pari vuotta tutkijatohtorina Kotuksessa. Nykyiseen vakinaiseen tehtävään sain nimityksen 2010.

Kuinka päädyin ammattiini: Opiskelin pääaineena suomen kieltä. Professori tarjosi jo opiskeluaikana töitä tutkimusapulaisena ja ehdotti myös jatko-opintoja, kun graduni valmistui. Pääsin sitten assistentin sijaiseksi ja aloitin väitöskirjan teon.

Mielenkiintoiset kesätyöt/muut työpaikat: Maatalouslomittaja (lehmien lypsäjä), pankkivirkailija, musiikkileikkikoulun opettaja, ammattikoulun äidinkielen ja kansalaistiedon opettaja.

 

Minusta mieluisin

Kirjailija: Mahdotonta sanoa vain yhtä. Klassikoista Aleksis Kivi. Monet suomalaiset naiskirjailijat: Eeva Kilpi, Pirkko Saisio, Sofi Oksanen, Rosa Liksom, Leena Lander, Heidi Köngäs, Sirpa Kähkönen, Saara Turunen, Anni Kytömäki.

Teos: Uusimmista Liksomin Väylä ja Saision Passio.

Elokuva: Tähänkään en pysty nimeämään yhtä tai kahta. Viimeksi näkemistäni vaikkapa suomalainen dokumenttielokuva Armotonta menoa, fiktiivisistä korealainen Parasite.

Näyttelijä: Suomalaisista mieluisia muun muassa Krista Kosonen ja Martti Suosalo.

Tekeminen: Kielen tutkiminen ja kukkien kasvattaminen.  

Eläin:  Kultarinta ja muut kevään mestarilaulajat

Väri: Kirkkaanpunainen ja keväänvihreä

Ruoka: Italialainen, kiinalainen ja karjalainen makumaailma

Mietelause: Kaikki järjestyy!

 

Kouluaikana

Mieluisin oppiaine: Äidinkieli, englanti, ruotsi, ranska, saksa

Vaikein oppiaine: Liikunta

Hauskin muisto: Lukiossa olin ihastunut luokkakaveriini. Tunteeni joutuivat kerran koetukselle, kun äidinkielen tunnilla pidettiin kirjallisuusesitelmiä ja ihastukseni hoiti homman lukemalla kirjan takakansitekstin. Mikä myötähäpeä! Pääsin siitä kuitenkin yli, ja menimme myöhemmin naimisiin 😊. Tuohon tapahtumaan on palattu monesti 40 vuoden aikana. Oli hän kirjan lukenut, mutta ”miksi vaivautua, kun siinä kannessa se oli niin hyvin esitelty”. Kirja oli Brechtin näytelmä Setšuanin hyvä ihminen.

Kuva henkilöstä: 

- Toimittanut Johanna Sacklén