ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON HENKILÖKUNNAN YSTÄVÄKIRJA, OSA I

 

Itä-Suomen yliopiston henkilökunnan ystäväkirja: 

Tällä palstalla Itä-Suomen yliopiston henkilökuntaa esittäytyy ystäväkirjan muodossa. Pääsemme kurkistamaan muun muassa henkilökunnan jäsenten työhistoriaan ja mieluisimpiin mietelauseisiin. Tässä ensimmäisessä osiossa meille esittäytyvät yliopisto-opettaja Sanna Jääskeläinen ja tutkija, vs. yliopistonlehtori Marja Nenonen.

Nimeni on: Sanna Jääskeläinen

Ammattini on: yliopisto-opettaja (kirjallisuus)

Aloitin nykyisessä ammatissani: elokuussa 2019

Päädyin ammattiini: sattumalta

Työhistoriani:

Kesätöitä raviradalla ja kitkemishommissa, Sokoksen miestenvaateosastolla ja karkkikaupassa. Sittemmin Prisman kassalla ja koulunkäyntiavustajana. Kaksi päivää toimittajaopissa Ylöjärvellä. En ehtinyt kirjoittaa yhtään juttua. Kaksi viikkoa kokkikokelaana Tampereella. Ehdin fileoida kuusi lohta, jonka jälkeen suosittelivat alan vaihtoa. Tulkitsin sen tarkoittavan kirjallisuuden opintoja. Sijaisuuksia äidinkielen ja kirjallisuuden, matematiikan ja fysiikan, maantiedon, musiikin ja kotitalouden opettajana yläkouluissa ja lukioissa. Nyttemmin muun muassa arkistotyöntekijänä ja kulttuuritoimittajana Sanomalehti Karjalaisessa, sekä kirjallisuuskritiikkien kirjoittajana Savon Mediassa.  

Minusta mieluisin: 

Kirjailija: Apua, en tykkää näistä lempparijuttu-kysymyksistä, koska ei tule mieleen mitään tärkeää juuri sillä hetkellä, kun pitäisi. Vastaan vaikka Mikko Rimminen ja Antti Hyry.

Teos: Viimeaikoina olen palannut näihin lyhyisiin: Bartleby (Melville), Junamatkan kuvaus (Hyry), Sali n:o 6 (Tšehov), Sattumia (Harms) ja Harry Salmenniemen novellit.

Elokuva: No vaikka kaikki Matti Kassilat, alkaen esikoisohjauksesta ja katastrofaalisen huonosta kansankomediasta Isäntä soittaa hanuria. Vittorio De Sican neorealistiset pätkät (en kyllä ole kaikkia katsonut). Hyvät novellikuvat Paris T’Aime ja The Ballad of Buster Scruggs (tämä taisi olla Coenin veljesten; niillähän on hyviä!). Viimeisimmäksi katsottuna hyvänä jäi mieleen Charlie Kaufmanin ohjaus I'm Thinking of Ending Things (jonkun romaani tämä oli, nyt en muista kenen). Nyt tulikin vielä mieleen, että Ricky Gervaisista olen tykkännyt aina, hänen taidostaan yhdistää syvästi inhimillinen ja lämmin epäkorrektiin ja räävittömään. Komedia on paras kritiikin muoto. Uusin After Life on tosin surkea. Toistaa Gervaisin maneereja ja samoja alatyylin teemoja jaksosta toiseen. En jaksanut katsoa loppuun.

Näyttelijä: Siiri Angerkoski ja Daniel Day-Lewis

Tekeminen: Sohvan nurkassa oleilu ja sieltä huutelu

Eläin: Punavalkoiset kissat

Väri: Ehkä okran keltainen. Siinä on kesää ja syksyä ja menneitä aikoja.

Ruoka: Kaikki georgialainen

Mietelause: Jos luulet tietäväsi kaiken, olet ymmärtänyt jotain väärin.

Koulussa oli:

Mieluisin oppiaine: Musiikki, koska kuvittelin, että minusta tulee isona rokkibändi. Historia, uskonto ja filosofia, koska on tärkeää ymmärtää, että kaikki liittyy kaikkeen. Äikkä. Teinivuosien ensimmäinen esseeni ”kuinka ihminen on ihmiselle susi” oli kertakaikkisen diippiä eksistentiaalista pohdintaa. 

Vaikein oppiaine: Matikka ja käsityö. Ompelin aina lahkeet yhteen ja vastakappaleet nurin päin. Neuloessa suippeni koko ajan. Matikkaa en tajunnut millään, tein kotiläksyt ehkä kaksi kertaa koko lukion aikana. Yhtä huonon matikkapääkaverini kanssa osallistuimme vitsillä kuitenkin kirjoituksiin ja naureskelimme komediallisesti koko loppukevään, kun saimme arvosanaksi B:t. Johtui varmaan siitä, että unohdin kirjoituspäivänä laskimen kotiin ja lainasin hätäpäissäni pitkämatikkalaiselta graafisen laskimen, jota en osannut käyttää.   

Hauskin muisto: Joulujuhlassa kaatui kuusi.

Nimeni on: Marja Nenonen

Ammattini on: tutkija, vs. yliopistonlehtori                      

Aloitin nykyisessä ammatissani: 1996

Päädyin ammattiini: minut rekrytoitiin tutkimusprojektiin jatko-opiskelijaksi suorittaessani yleisen kielitieteen sivuaineopintoja

Työhistoriani: matkaopas, talonmies, ikkunanpesijä, laitosapulainen, välinehuoltaja, puutarhatyöntekijä, tiskaaja, siivooja, kalatehtaan työläinen, hoitoapulainen kehitysvammalaitoksessa, tutkimusapulainen, tutkija, assistentti, yliassistentti, yliopistonlehtori

Minusta mieluisin: 

Kirjailija: Terry Pratchett

Teos: Carpe Jugulum (em. kirjailijalta)

Elokuva: Komisario Palmun erehdys

Näyttelijä: Naomi Watts

Tekeminen: laiskottelu, kirjat, sanaristikot, pelit, mökkeily

Eläin: kissa

Väri: punainen

Ruoka: sultsinat

Mietelause: The whole of life is just like watching a film. Only it’s as though you always get in ten minutes after the big picture has started, and no-one will tell you the plot, so you have to work it out all yourself from the clues. (Terry Pratchett)

Koulussa oli:

Mieluisin oppiaine: matematiikka

Vaikein oppiaine: en muista

Hauskin muisto: 4. luokan ope heitteli välipalat luokan edestä oppilaille. Jukurtin jälkeen se valitettavasti loppui.

Toim. Kristiina Janhunen