VARMUUTTA OSAAMISEN TUNNISTAMISEEN JA TYÖELÄMÄÄN AMMATTIJÄRJESTÖLTÄ

Itäkynän toimitus pääsi tutustumaan taide- ja kulttuurialojen ammattijärjestö TAKUn toimintaan ja haastattelemaan järjestössä työskentelevää Vilja Byströmiä. Uutta – ja varmasti vanhaakin – opiskelijaa voi mietityttää, että mikä se ammattijärjestö oikein on ja mitä hyötyä siitä on. Pureuduimme Vilja Byströmin kanssa TAKUn tarjoamaan monipuoliseen tukeen ja turvaan sekä kysymyksiin työelämästä ja ammatillisista verkostoista, joita varmasti moni opiskelija pohtii.

Mikä on TAKU ry?

• Taide- ja kulttuurialalla työskentelevien ja opiskelevien ammattijärjestö  
• Perustettu 1975 
• 3500 jäsentä 
• Osa Akavan Erityisaloja ja sitä kautta keskustajärjestö Akavaa 
• Asiantuntija taide- ja kulttuurialan työelämän erityiskysymyksissä 

Kuva: Kerttu Penttilä

Vilja Byström

• Töissä TAKUssa keväästä 2014.
• Opiskellut Venäjän tutkimusta, taidealan hallintoa ja johtamista sekä mediatuottamista.
• Vapaa-ajalla viettää aikaa kahden kissansa kanssa, tutkii uusia vegaanireseptejä ja yrittää pitää huonekasvit elossa.

Mitä hyötyä ammattijärjestöstä on opiskelijalle, joka ei ole vielä mukana (oman alansa) työelämässä?

Opiskelija voi jo opiskeluaikanaan kehittää omaa ymmärrystä työelämästä ja omista oikeuksistaan. TAKUssa opiskelija on tasavertainen jäsen ja hän on oikeutettu samoihin palveluihin kuin työssäkäyvätkin jäsenet, eli kaikki meidän palvelumme ja koulutuksemme ovat maksuttomia myös opiskelijajäsenelle. Jo opiskelijajäsenenä voi saada TAKUn kautta tärkeitä kontakteja sekä tietoa työtilaisuuksista.

TAKUn tapahtumiin osallistuminen auttaa myös hahmottamaan sitä, missä takulaiset, esimerkiksi TAKUn hallituksen jäsenet, työskentelevät. Osallistumalla voi keksiä, minne voisi hakeutua harjoitteluun tai jopa kuulla avoimista työpaikoista. Tällä hetkellä verkostoitua voi muun muassa TAKUn järjestämissä virtuaalitapahtumissa.

TAKUlla on tärkeä tehtävä edunvalvonnan saralla: muun muassa koulutuspoliittisella alueella voidaan puuttua epäkohtiin, joita saattaa ilmetä opinnoissa. Tämän vuoksi TAKU toivoo aktiivista dialogia opiskelijoiden kesken. Opiskelijat eivät aina huomaa, että ammattijärjestökin voi auttaa ja neuvoa opiskelumaailman ongelmissa. TAKU on ottanut kantaa korkeakoulusektorilla tapahtuneisiin irtisanomisiin ja humanististen tieteiden ahdinkoon. Esimerkiksi noin neljä vuotta sitten Jyväskylän yliopisto harkitsi kirjallisuuden oppiaineen lakkauttamista. Me tartuimme välittömästi tähän kannanotolla, jossa korostimme tämän ainutlaatuisen ja monipuolisen koulutusalan merkitystä. Ammattijärjestön tehtävä on siis myös tukea opiskelijan elämää korkeakoulumaailmassa, ei pelkästään työelämässä.

Jos opiskelija on ollut mukana työelämässä, oli ala tai tehtävä mikä tahansa, on järkevää tutkia, täyttyykö hänellä työssäoloehto. Moni havahtuu tähän vasta valmistumisen jälkeen. Useimmiten opiskelija voi kerryttää työssäoloehtoa ansiosidonnaista varten esimerkiksi kesätöillä, palkallisilla harjoitteluilla tai erilaisilla, myös oman alan ulkopuolisilla töillä.

Konkreettisimmin opiskelijalle näkyy esimerkiksi se, että TAKU tekee opinnäyteyhteistyötä. Otamme mielellämme vastaan ehdotuksia ja voivat toimia esimerkiksi gradun ulkopuolisena tilaajana. Erityisesti toiveena olisi, että yliopistopuolelta tulisi enemmänkin yhteydenottoja; tällä hetkellä TAKU on toiminut pääasiassa ammattikorkeakouluopiskelijoiden opinnäytetöiden parissa, joista viimeisimmät ovat koskeneet työharjoitteluja ja kulttuurituottajien laaja-alaista työllistymistä.

Näkyvä hyöty opiskelijalle on myös se, että TAKU tukee ainejärjestöjä sekä opiskelijayhteisöjä, esimerkiksi sponsoroimalla erilaisia julkaisuja tai tapahtumia, vaikkapa vuosijuhlia. Vuonna 2017 TAKU keräsi yhteen kirjallisuuden opiskelijoita ympäri Suomen Turun kirjamessuille, jonne opiskelijat yhdessä saivat tuottaa ohjelmaa TAKUn kanssa. Tämä toiminta loi vahvaa yhteistyötä eri kaupunkien kirjallisuuden opiskelijoiden välille. TAKUn tilaisuuksista opiskelija voi myös löytää mahdollisen tulevaisuuden työnantajansa.

 

Minkälaista apua vastavalmistunut taide- ja kulttuurialan ammattilainen, esimerkiksi filosofian maisteri pääaineenaan kirjallisuus, voi saada TAKUlta?

TAKUlta voi saada monenlaista palvelua. Vastavalmistunutta hyödyttää todennäköisesti eniten henkilökohtainen palvelu. TAKU esimerkiksi tarjoaa laki- ja palkkaneuvontaa sekä järjestää CV-klinikoita, joissa saa omat henkilökohtaiset työnhakupaperit kuntoon, jolloin voi varmemmin ottein siirtyä työelämään. Ammattijärjestö tarjoaa myös erilaista työelämän turvaa, kuten työttömyyskassan jäsenyyden. Todella tärkeä palvelu vastavalmistuneelle on sopimusneuvonta, eli työ- tai harjoittelusopimuksen tarkastuttaminen. On todella tärkeää tietää, millaiseen paperiin oman nimensä laittaa.

TAKU tarjoaa myös erilaisia palkka- ja työsuhdeoppaita, jotka ovat hyödyllisiä siksi, että ne kertovat juuri taide- ja kulttuurialojen työsuhteiden ehdoista. Oppaista voi löytää tietoa muun muassa lomista ja työajoista. Vastavalmistuneen on huomattavasti helpompaa neuvotella omasta palkastaan ja hinnoitella oma työnsä, jos hänellä on ammattiliiton tuki takanaan.

Ammatillinen kehittyminen lienee mielessä jokaisella vastavalmistuneella. Työelämän alkuvaiheessa kaikkein tärkeintä on verkostot. TAKUn jäsenet työllistyvät laajasti eri tehtäviin, kuten yrityksiin, järjestöihin, säätiöihin ja yksityiselle ja julkiselle sektorille, esimerkiksi kunnalle, valtiolle tai ylipistoihin. Vastavalmistuneelle voi olla todella arvokasta ymmärtää, kuinka suuren verkoston ammattijärjestön kautta voi saada. TAKUn jäseninä on taiteen tekijöitä, kuten kirjailijoita, valokuvaajia ja kuvataiteilijoita, mutta myös taiteen välittäjiä ja mahdollistajia, kuten kulttuurintuottajia. Jäsenet työskentelevät myös monenlaisten hankkeiden ja projektien parissa, mutta myös iso osa jäsenistä toimii opetuksen ja hallinnon työtehtävissä.

Työnhakuun ammattijärjestöltä saa muun muassa uraneuvontaa. Jäsenenä voi myös osallistua ilmaiseksi TAKUn järjestämiin koulutuksiin, joista saa apua muun muassa työnhakuun, apurahojen hakemiseen, oman työn hinnoitteluun, ajankäyttöön, kulttuurihankkeisiin, taide- ja kulttuurialan palveluiden tuotteistamiseen, äänenkäyttöön, koodaukseen ja sometyökalujen käyttöön.

Rahallisia etuuksia TAKUn jäsenelle ovat esimerkiksi vakuutukset, kuten vapaa-ajan vakuutus sekä tapaturma- ja matkustusvakuutukset. Vastavalmistunut voi myös hakea TAKU-tukea, joka on ensimmäistä kertaa jaettu vuonna 2017. Se on luotu tukemaan kulttuurialan tutkimusta ja tunnettuutta. Viime vuonna TAKU-tuella palkittiin kaksi opinnäytetyötä.

 

Millaisissa asioissa TAKUun kannattaa olla yhteydessä ja miten yhteyden saa helpoiten?

Kaikista helpoiten yhteyden saa soittamalla tai kirjoittamalla meille sähköpostia. Me olemme ketteriä reagoimaan viesteihin, myös somekanavien kautta. Täällä meidän toimistollamme me toteutamme meidän jäsenviestintäämme ja autamme ammatillisissa erityiskysymyksissä. Vastaamme toki myös koulutuksistamme sekä muista tarjoamistamme palveluista. Meille saa myös ehdottaa koulutussisältöjä. Kaikki meidän koulutuksemme toteutetaan jäsenistön toiveiden perusteella.

Etenkin työsuhteisiin liittyvissä epäkohdissa ei kannata missään nimessä odotella yhteydenoton suhteen. Jos on ongelmia vaikkapa määräaikaisen työsuhteen kanssa ja haluaisi irrottautua siitä, niin asiat voivat ratketa vain yhdellä puhelinsoitolla TAKUn toimistoon. Yleisimmin jäsenet kysyvät neuvoa työsopimuksen tarkastuttamiseen, tekijänoikeusasioihin taide- ja kulttuurialoilla sekä määräaikaisuuksiin ja lomautuksiin liittyen. TAKUn kattojärjestön, Akavan erityisalojen juristit neuvovat tarvittaessa työsuhteisiin ja työttömyyskassaan liittyvissä asioissa. Suurin osa meidän materiaaleistamme, kuten oppaat ja sopimusmallit, löytyvät kätevästi TAKUn nettisivuilta.

 

Kuinka taide- ja kulttuurialojen arvostusta voisi parantaa työelämässä? Mikä rooli TAKUlla on tässä?

TAKU on mukana monissa hankkeissa, jotka omalta osaltaan vastaavat taide- ja kulttuurialojen arvostuksen parantamiseen. Mainitsen näistä kaksi viimeisintä: Joensuussakin jo tutuksi tullut HUMUS eli Humanistit uudistuvassa työelämässä ‑hanke on toinen. Hankkeen juuret ovat meidän ideassamme humanistisesta ajatushautomosta. Lähdimme myöhemmin tutkimaan humanistien työllistymistä yhdessä kollegajärjestömme kanssa, ja kokonaisuutta jatkojalostettiin ja otettiin yhteyttä Itä-Suomen yliopistoon. Tästä muodostui HUMUS-hanke, joka on todella tärkeä humanistisen alan arvostuksen lisääjä.

Toinen ajankohtainen projekti on Olen humanisti ‑kampanja, joka on neljän ammattijärjestön yhteinen ponnistus. Tänä vuonna kampanja toimii vahvasti somessa, ja siinä nostetaan esille moniosaajia humanistisilta aloilta. Kampanjan avulla kerrotaan esimerkiksi siitä, minne taide- ja kulttuurialojen ammattilainen voi työllistyä, ja korostetaan myös humanististen tutkintojen tarjoamaa erikoisosaamista. Kampanjassa jaetaan myös humanistien uratarinoita ja vierasblogeja.

Erilaisten yhteistyöprojektien lisäksi TAKUn toimia taide- ja kulttuurialojen arvostuksen lisäämiseksi on esimerkiksi palkkasuosituksen jakaminen entistä laajemmin. Filosofian maisterin tutkinnon suorittaneiden palkkasuositus auttaa lisäämään työnantajien tietoutta ammatista ja osaamisesta. Opiskelijalle palkkasuositus vahvistaa tietoutta oman työn ja alan arvosta.

Teemme paljon yhteistyötä muiden alan vaikuttajien kanssa. Monet taide- ja kulttuurialoilla työskentelevät ovat itsensä työllistäjiä ja monityöläisiä; harva päätyy perinteiseen vakituiseen työsuhteeseen. TAKU on ottanut kantaa itsensä työllistäjien heikkoon asemaan.

Vuosittain TAKU myös palkitsee taide- ja kulttuurialojen tekijöitä. Lokakuun loppuun asti TAKUlle voi vinkata alan asiantuntijan, teon ja työnantajan. Palkintojen saajat valitaan TAKUn syyskokouksen yhteydessä. Tällä tavoin alan asiantuntijat ja alan työnantajat saavat lisää arvostusta.

 

Korona on vaikeuttanut taide- ja kulttuurialojen työtilannetta. Kuinka paha tilanne on todellisuudessa? Kuinka TAKU auttaa tässä?

Koronatilanteen suhteen tehdään edelleen edunvalvontatyötä. Pandemia on vaikuttanut paljon taide- ja kulttuurialojen työllisyystilanteeseen, esimerkiksi erilaisten tapahtumien osalta. Keväällä kampanjoimme sosiaalisessa mediassa levittäen tietoutta pandemian kurittamasta alasta aihetunnistein #tuenkulttuuria ja #tuentapahtumia. Kyseinen kampanja levisi todella laajalle.

Sehän on selvä, että monilla meidän jäsenellämme työt loppuivat ja tulovirta katkesi kokonaan. TAKU reagoi tilanteeseen ensisijaisesti koostamalla hyvien uutisten listaa, jonne koottiin tietoa muun muassa lisärahoituksista ja muista apurahoista. Tätä listaa jaoimme meidän jäsenillemme. Teimme myös koronapandemiaan liittyvän jäsenkyselyn, jonka vastaukset toimivat pohjana tukitoimille, joita ehdotimme päättäjille ja viranomaisille. Kerroimme eri työtilanteissa oleville jäsenille, mikä heidän asemansa on ja miten tulisi toimia, jos on vaikka joutunut lomautetuksi tai jos työt on peruttu.

 

Lopuksi kevyt kysymys: Mikä on antoisinta ammattijärjestössä työskentelyssä?

Työ ammattijärjestössä on vapaata, vaikka sillä onkin raamit. Olen saanut itse vaikuttaa todella paljon omaan työnkuvaani ja kehittää itseäni. Koska teen töitä opiskelijoiden parissa, olen sykkeessä mukana ja pysyn aallonharjalla siinä, mitä yliopistokentällä tapahtuu tällä hetkellä. Työssäni voin myös kehittää itselleni tärkeitä asioita. Minua kiinnostavat esimerkiksi yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoasiat. Itselleni on myös tärkeää, että kansainväliset taide- ja kulttuurialojen työntekijät tulevat entistä paremmin huomioiduiksi.

Antoisaksi koen sen, että TAKU toimii yhteistoimistossa, jossa on myös kolme muuta Akavan Erityisalojen jäsenyhdistystä. Niiden tuoma synergia ja vertaistuki ovat olleet minulle todella tärkeitä asioita. Kollegoiden kanssa heitetty AY-maailman huumori keventää työtehtäviä, joissa toimitaan raskaiden ja haastavien asioiden parissa.

Itse olen vahva taiteen ja kulttuurin harrastaja ja kuluttaja. Työn kautta saan seurata tätä alaa ja kuulen kaikesta, mitä alalla tapahtuu. Työni kautta pääsen osaksi erilaisia taide- ja kulttuurialojen verkostoja. Kaiken kaikkiaan työni on jatkuvaa oppimista ja saan olla luovan kulttuuri- ja taidekentän keskellä.

Toim. Johanna Sacklén