VAPPU!

Vappuperinteitä, menoa sekä meininkiä

Elämäni ensimmäinen opiskelijavappu! Pitkän aikaa pohdin ja mietin, millaista olisi viettää vappua Joensuussa yhdessä muiden opiskelijoiden kanssa. Ikinä en olisi osannut ajatella, että todella opiskelijat aloittavat vappunsa jo kauan ennen itse vappuaattoa ja -päivää. Viikko ennen vappua Täkyn porukka päätti kylmästä säästä huolimatta kokoontua Kirkkopuistoon nauttimaan simaa ja donitseja sekä omia grillattavia, ja mikä tärkeintä, harjoittelemaan Meelelahutuslaulua. Tämä kyseinen laulu lauletaan jääkärimarssin tahtiin ja aikanaan sille sanoituksensa muotoili jo useina vuosina lakituspuheen pitänyt Hannu Koutola. Laulu on vuodesta toiseen ollut osana Täkyjen vuoden -85 vuosikurssin aloittamaa lakitusperinnettä, ja halusimme luonnollisesti osata laulaa tämän laulun.

Itse en ennen vappuaattoa osallistunut niihin moniin opiskelijatapahtumiin, joita viikon aikana järjestettiin. Kavereiden kanssa tosin oli hauskaa nauttia simaa ja tippaleipää sekä viettää aikaa. Vappuaattona sitten kiiruhdin kauppaan hakemaan hiusväriä, ja kun hiukset oli värjätty ja lounas syöty, oli aika suorittaa fuksirata, jonka aikana me fuksit pääsimme suorittamaan erilaisia rasteja. Esimerkeiksi siitä, minkälaisia rasteja siellä oli, voisin nostaa pantomiimialiaksen, vaatejonon tekemisen ja perinteisen, kamalan tukkimiehen humalan. Fuksiradan jälkeen oli pieni hengähdystauko ennen kuin fuksit pääsivät kostamaan oman rastiratansa avulla kaiken sen, mitä vanhemmat opiskelijat olivat laittaneet meidät tekemään. Itse vedin improvisaatiorastia, ja tässä kohtaa täytyy kyllä kiittää kaikkia kostajaisiin osallistuneita hyvästä heittäytymisestä ja hauskoista esityksistä!

                          

Vappukulkue, joka seurasi kostajaisia, oli kyllä ensikertalaiselle elämys. Valtava, vuodesta toiseen mukana kulkenut lakki kannettiin alkukiville ja Hannu Koutola aloitti puheensa, joka nosti esille sen, miten vuodesta vuoteen tämä lakitusperinne on pysynyt samanlaisena. Ehkä tulevina vuosina saamme yhdessä tuotua jotain uutta vappuperinteisiin, mutta vappuaattona kyllä nautin siitä, että sain mahdollisuuden olla osana vanhoja perinteitä. Meelelahutuslaulu raikasi, skumppapullot avattiin ja pienen sohlailun jälkeen matka jatkui musiikin ja iloisen ilmapiirin saattelemana. 

Päästyämme Elielin puistoon monet riensivät metsästämään vappuleijonaa. Minä ja kaveriporukka jäimme kuitenkin monien muitten kanssa nauttimaan musiikista, miellyttävän lämpimästä päivästä sekä piknikeväistä. Raxissa syödyn aterian jälkeen eksyin kavereiden kanssa pelaamaan trivialia ja sieltä Bar playn kautta Kerubiin. Täytyy sanoa, että en olisi uskonut, että jonot erilaisiin illan bilepaikkoihin olisivat olleet niin pitkiä, kuin mitä ne sinä iltana olivat. No, pääsin kuitenkin pitkän jonotuksen jälkeen tanssimaan.

                          

Vappupäivän iltapäivällä oli sitten aika taas vetää siniset haalarit päälle ja laittaa ylioppilaslakki päähän. Jälleen sää suosi vapun juhlijoita ja piknikillä oli kyllä mukavaa. Aika kului kuin siivillä, mutta mahtavan vapun juhlinnan oli kuitenkin jossain kohtaa loputtava.

Odotan kyllä erittäin suurella innolla ensi vuoden vappua! Vappu nimittäin todella oli minulle juhla, joka jätti hyvät muistot. 

Teksti ja kuva: Siiri Rantanen