"Storm, in the morning light. I feel, no more can I say, frozen to myself. I got nobody on my side and surely that ain't right. And surely that ain't right", Beth Gibbonsin ääni vaikeroi. Kolmisenkymmentä hahmoa istuu kumartuneena hämärän salin lattialla ja salin täyttää syvien hengenvetojen ääni. Lavalla palaa kynttilöitä. Missä oikein olen?
Yllä kuvatussa miljöössä harjoitetaan Mustaa joogaa, jota Rokumentti-viikonloppuna tarjoiltiin Kerubin salissa. Kyseessä on joogatunti, jonka taustalla soi raskas musiikki. Rokkia ja rentoutumista rakastavan korvaan tällainen kuulostaa täydelliseltä. Ilmeisesti se on kuulostanut siltä myös monen muun mielestä, sillä sali on täyttynyt kirjavasta joukosta ihmisiä: joogaajia on sporttimimmistä punkkarihippiin, perheenäidistä ja -isästä goottiin. Aiemmin en ole joogatunneilla pahemmin miehiä nähnyt, nyt heitä on runsaasti. Myös ikähaarukka on laaja – vanhin osallistuja lähentelee ulkoisen habituksen perusteella seitsemääkymmentä.
Yllä kuvatussa miljöössä harjoitetaan Mustaa joogaa, jota Rokumentti-viikonloppuna tarjoiltiin Kerubin salissa. Kyseessä on joogatunti, jonka taustalla soi raskas musiikki. Rokkia ja rentoutumista rakastavan korvaan tällainen kuulostaa täydelliseltä. Ilmeisesti se on kuulostanut siltä myös monen muun mielestä, sillä sali on täyttynyt kirjavasta joukosta ihmisiä: joogaajia on sporttimimmistä punkkarihippiin, perheenäidistä ja -isästä goottiin. Aiemmin en ole joogatunneilla pahemmin miehiä nähnyt, nyt heitä on runsaasti. Myös ikähaarukka on laaja – vanhin osallistuja lähentelee ulkoisen habituksen perusteella seitsemääkymmentä.
 |
| Tämän joogaajan leggingsit ja matto perhos- kuvioineen eivät varsinaisesti sopineet teemaan. |
Tunnin aikana saadaan nauttia vanhoista tutuista klassikkobiiseistä niin System of a Downin, Five Finger Death Punchin, Metallican, Children of Bodomin kuin Portisheadinkin esittämänä. Lisäksi soittolistalta löytyy hieman tuntemattomampiakin kappaleita sekä synkkäsävyisiä instrumentaaleja. Tämän joogatunnin äänimaailmaa ei todellakaan voi kuvata yksipuoliseksi, kun salin täyttävät säröiset kirarat, hypnoottiset bassosoundit, selkäpiitä kivasti kutkuttavat matalat miesäänet, tuplabasari sekä mahtipontiset pianot ja viulut.
Myös tunnin ohjaaja, Sun Ahonlaidan Satu Malinen, ansaitsee kiitosta. Tunti etenee rauhallisesti ja ohjeistukset auttavat löytämään oikean hengitystekniikan helposti. Tänä teknologian ja kiireen aikakautena rauhoittuminen on joskus hankalaa. Heikkouteni joogaajana on aikaisemmin ollut huono keskittymiskyky, tällä kertaa kaoottiset ajatukset kuitenkin jäävät salin ulkopuolelle. Saavutan tunnilla sellaisen rentoutuneisuuden tilan, joka on minulle aivan uusi. Tunnin jälkeen olo on sanoinkuvaamattoman kevyt. Viisi euroa tällaisesta mielenrauhasta tuntuu naurettavan pieneltä. Tätä voin ehdottomasti suositella ihan jokaiselle!
Teksti ja kuvat: Noora Koponen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti