 |
Moikkaamassa tšekkiläistä Tarton
kämppistä Prahassa syyslomalla 2016.
|
Hei! Olen Laura, kuudennen (!!! iik)
vuoden suomen kielen pääaineopiskelija. Olen seikkaillut maailmalla
aika paljon tässä opintojen aikana, ja voin todellakin suositella
samaa muillekin täkyille.
Olin jo lukiossa kiinnostunut
muista maista ja kulttuureista, joten reissukokemusta oli kertynyt
ennen opintojakin jonkin verran. Kuitenkin ensimmäistä kertaa
muutin ulkomaille neljäntenä opintovuotenani, kun lähdin
vaihtariksi Tarttoon. Tartosta kirjoittelin jo aiemmin Itäkynään ja pidin omaa blogia.
Tarton vaihto oli kyllä aivan loistava kokemus, ja sain paljon
kansainvälisiä ystäviä, joiden houkuttelemana olen sitten
reissannut lisää – suomalais-ugrilaisiin tapahtumiin Unkariin ja Viroon sekä
Georgiaan, Venäjälle ja Tšekkiin moikkaamaan vanhoja kämppiksiä.
 |
Pécsin
ylipiston edessä virolaisen kaverin kanssa 2015.
|
Keväällä 2015 virolaiset ja
unkarilaiset fennougristiystäväni houkuttelivat minut osallistumaan
Unkarin Pécsissä järjestettyyn IFUSCOon eli suomalais-ugrilaiseen
opiskelijakonferenssiin. Niinpä sitten ilmoittauduin tapahtumaan,
etsin halvat lennot ja sovin majoittuvani samassa hostellissa
tarttolaisten kanssa. Itse konferenssi oli todella mukava. Parin
päivän ajan kuuntelimme esitelmiä erilaisista
suomalais-ugrilaisista kielistä ja kulttuureista, ja joukossa oli myös esitelmiä niin suomalaisista opiskelijahaalareista kuin virolaisista kansanrunoistakin. Myös turistia ehdin leikkiä ja kylläpä
unkarilaisia viinejä maisteltiin viikon aikana. (Ja jos
matkabudjettia mietitte, hyvät Itäkynän lukijat, sain reissua
varten yllättäen samaa apurahaa Suomalais-ugrilaiselta seuralta
kuin muutkin suomalaiset opiskelijat – apuraha kattoi lennot
suunnilleen.)
Unkarin IFUSCOn lisäksi osallistuin
kesällä 2015 Tartossa Mafunin kongressiin eli Suomalais-ugrilaisten
kansojen nuorten liiton tapahtumaan, joka ei ollut akateeminen
konferenssi vaan sukukansa-aktiivien järjestämä kokoontuminen, ja
IFUSCOon Helsingissä syyskuussa 2016. Kaikki nämä
sukukansatapahtumat ovat sopineet fennistille aivan mainiosti,
vaikken opiskelekaan sukukieliä. Pelkkä kiinnostus on riittänyt
siihen, että olen saanut nauttia loistavista hetkistä eri maista
tulevien kanssa eri paikoissa. Ensi keväänä IFUSCO järjestetään Puolan Varsovassa, eiköhän lähdetä sinne porukalla!
 |
Pietarissa
paikallisen kurssikaverin Dashan kanssa 2015.
|
Yksi loistava KV-kokemus oli myös
opettajankoulutuslaitoksen järjestämä kurssi ”Theory and
Practise of Teaching Foreign Languages to Young Learners” Pietarissa
syksyllä 2015. Opiskelimme viikon pietarilaisessa yliopistossa sitä,
kuinka opettaa vieraita kieliä lapsille. Kurssille haettiin kielten
opiskelijoita ja tulevana S2-opena ajattelin, että kurssi sopisi
minulle. Kurssi olikin mielenkiintoinen, mutta mikä vielä oli
loistavaa, oli se, että kurssi matkoineen, majoituksineen ja
ruokineen oli ilmainen meille opiskelijoille. Ensi keväänäkin
järjestetään samankaltainen kurssi – kurkatkaa mainos
aineenope-Moodlesta.
Lisäksi asuin tämän viime kevään
Venäjällä Izhevskissä, Udmurtian tasavallassa. Olin CIMOn
harjoittelussa (Jatkohaku ensi keväälle on vielä käynnissä),
ja opetin suomea udmurteille. Voin ehdottomasti todeta, että
kannattaa lähteä CIMOn harjoittelijaksi. Oli älyttömän
mielenkiintoista oppia tuntemaan Venäjää ja etenkin
suomalais-ugrilaista Udmurtiaa. Lisäksi ohjelma oli aika rento ja
CIMOn apuraha runsas. Lisää kokemuksia voi lukea miun blogista. Älkää säikähtäkö, vaikka
joissakin kirjoituksissa näkyy kulttuurishokki – se tulee melkein
aina vieraaseen kulttuuriin muuttaessa. :)
Elikkäs siis kannattaa ehdottomasti
uskaltautua ulkomaille. Tapoja ja syitä on monia, mutta yleensä
matkailu kyllä todellakin avartaa! Miulta saa myös kysellä niin
vaihdosta kuin muistakin reissuista.
 |
Udmurttikylässä
leipomassa Perepechejä 2016.
|
Teksti: Laura Tuomainen
