maanantai 31. lokakuuta 2022

VAIHTOKUULUMISIA


Elämää Bergenissä


Olen vaihto-opiskelemassa Norjassa, Bergenissä. Bergen on Norjan toiseksi suurin kaupunki ja se sijaitsee Norjan länsirannikolla. Kaupunkia ympäröi seitsemän vuorta ja vuonot ovat osa maisemaa. Tässä oikeastaan kaikki, mitä tiesin ennen kuin tänne lähdin. Hyppäsin siis itselleni tuntemattomaan, mutta näin vaihtosyksyn puolessa välissä voin sanoa, että se on kannattanut. 

Elämä Bergenissä on mielestäni hyvin mutkatonta ja kulkuyhteydet sujuvia. Ratikalla pääsee yliopistolle todella helposti, mutta kävellen tai pyörällä on myös helppo kulkea. Kaupunki on integroitu luontoon todella hyvin ja keskustasta voi lähteä vaeltamaan esimerkiksi Floyenille, jonka huipulla on ravintola ja näköalapaikka. Itse olen käynyt tähän mennessä vaeltamassa Floyenilla ja Ulrikella. Floyen on matalin vuori (400 metriä merenpinnan yläpuolella) ja Ulriken korkein vuori (643 metriä merenpinnan yläpuolella). Sää Bergenissä on hyvin mielenkiintoinen, mutta hyvällä ulkoiluvarustuksella pärjää. Sadetta siis riittää, mutta aurinkoisiakin päiviä on. Näin syksyllä ruska esittäytyy kauniisti vuorten rinteillä ja aurinko korostaa tätä väriloistoa. Norjalaiset näyttävät viihtyvän ulkona säällä kuin säällä ja ulkoilmassa liikkumisen mahdollisuuksiin on selvästi Bergenissä panostettu.

No mutta mitenkäs sitten asuminen ja opiskelijaelämä. Opiskelen Bergenin yliopistossa taidehistoriaa ja Norjan historiaa. Kurssit ovat olleet hyvin kattavia ja varsinkin taidehistorian opiskelu on ollut mielestäni hyvin mielenkiintoista. Opetus on laadukasta ja yliopistolla on myös järjestetty erilaisia tapahtumia, esimerkiksi taidetyöpaja. Työpajassa suunnittelimme fiktiivisiä taidenäyttelyitä pienissä ryhmissä. Työpajassa oli mukavaa päästä tutustumaan enemmän luokkatovereihin ja herättämään keskustelua. 

Asumismuotonani toimii jaettu huone opiskelija-asuntolassa. Keittiötä ja olohuonetta käyttävät yhteensä 16 henkilöä. Kahden hengen jaetut huoneet ympäröivät tätä yhteistä aluetta. Ennen Bergeniin muuttoa ajattelin, että mihin olen lähtemässä. En ole koskaan asunut näin monen ihmisen kanssa ja huoneen jakaminen kuulosti melko kamalalta. Tämä järjestely on kuitenkin osoittautunut todella hyväksi vaihtoehdoksi asua. Ympärillä on lähes koko ajan ihmisiä ja koskaan ei tarvitse olla yksin. Monenlaisia tilanteita ja vauhdikkaita hetkiä on riittänyt, sillä onhan meitä niin monta persoonaa ja kulttuuria samassa kodissa. Kuitenkaan en vaihtaisi tätä kokemusta, sillä olen päässyt tutustumaan monenlaisiin tapoihin elää ja oppinut suhtautumaan uudella tavalla eri tilanteisiin. 

Kämppisten kanssa olen matkustanut ja viettänyt aikaa hyvin paljon. Lofooteilla ja Trondheimissa tehdyt reissut olivat todella mukavia. Nyt olemme suunnittelemassa jo seuraavaa reissua Osloon. Käymme myös yhdessä ryhmäliikuntatunneilla ja ulkoilemassa. Opiskelija-asuntolan vieressä on kuntosali, joka tarjoaa monenlaista liikuntamuotoa. Siellä on myös sauna, jota italialaiset kämppikset ovat kehuneet. Pitää käydä vielä itsekin testaamassa!

Suomalaisiakin täällä Bergenissä on, mutta minä en kovinkaan moneen ole törmännyt. Ajattelen, että tämä on osaltaan hyvä asia, sillä minun on pitänyt puhua englantia käytännössä koko ajan. En ole koskaan ollut mikään englannin kielen taituri, mutta vaihdossa ollessani kielitaitoni on kehittynyt. Kauppareissuilla olen yrittänyt käyttää norjan kieltä. Norjaa on myös melko helppo ymmärtää, jos on ruotsin kielen pohjaa. Kuitenkin pidemmän keskustelun harjoittaminen ei minulta onnistu, mutta kursseilla materiaalit ovat välillä norjaksi ja siinä samalla pääsee vähän harjoittelemaan kieltä. Toki täällä on tarjolla myös norjan kielen kursseja, mutta niihin ilmoittautuessa täytyy olla ajoissa...

Kaiken kaikkiaan voin lämpimästi suositella vaihtoon lähtemistä. Vaikka aluksi tuntuisi hankalalta ja uudet kuviot pelottavat, välillä kannattaa vain tehdä ja mennä. Minulle Norja tuntui hyvältä vaihtoehdolta, sillä maa on lähellä Suomea ja tänne oli todella helppo tulla. Kuitenkin uskon, että tekisinpä vaihtoni missä tahansa, se olisi kuitenkin hyvä kokemus omalla tavallaan. Kaikesta voi oppia uutta ja avartaa omaa katsomustaan maailmaa kohtaan. Ajattelen myös, että uudessa tilanteessa pelko on luonnollista, mutta sen voittaminen tuntuu mahtavalta. Eipä sitten muuta kuin hyvää syksyn jatkoa ja moikkaillaan, kun tavataan!


- Kristiina Janhunen




 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti