Itä-Suomen yliopiston henkilökunnan
ystäväkirja:
Nimeni on: Hanna
Lappalainen
Ammattini on: suomen
kielen professori
Milloin aloitin
nykyisessä ammatissani: elokuussa 2021
Kuinka päädyin
ammattiini: Alakoulun opettajani oli aivan ainutlaatuinen persoona, joka
sytytti innostuksen suomen kieleen. Opintojen aikana opettajan työ tuntui
pelottavalta, sen sijaan gradun teko sytytti ihan liekkeihin.
Mikä on työhistoriani:
Laukkukaupan myyjä ja pankissa maksuliikenneselvittelyn työntekijä,
tutkimusapulainen, assistentti, tutkija ja yliopistonlehtori.
Minusta mieluisin:
Kirjailija: Paha
kysymys, mutta esimerkiksi Sirpa Kähkönen ja Ulla-Lena Lundberg ovat
kestosuosikkejani.
Teos: Romaaneista
on niin vaikea valita, että valitsen tähän ammatillisesta osastosta Heikki
Paunosen Suomen kieli Helsingissä ja Pirkko Nuolijärven Kolmannen
sukupolven kieli, joita olen lukenut opiskeluajoista lähtien ja joihin
palaan yhä uudelleen.
Elokuva: En ole suoraan
sanoen kovin ahkera elokuvien katselija, mutta mieleen on jäänyt yhteinen
kokemus, kun katsoimme muutama vuosi sitten kuopuksen kanssa Klaus Härön
Miekkailijan, joka teki meihin molempiin vaikutuksen.
Näyttelijä: Apua ja
noloa! En koskaan paina näyttelijöiden nimiä mieleen.
Tekeminen: Marjastus
ja sienestys, talvella hiihtäminen.
Eläin: Kissa mutta
ehkä seuraavaksi koira, sillä Maisa-kissa katosi mystisesti lokakuun lopussa eikä
moista kestä toista kertaa.
Väri: sininen
Ruoka: Kala- ja
sieniruuat, esimerkiksi paistettu kuha ja korvasienimuhennos
Mietelause: Kaikesta
selvitään!
Koulussa oli:
Mieluisin
oppiaine: Vähän vaihdellen sen mukaan, millaisia opettajia oli, mutta
esimerkiksi maantieto ja historia innostivat läpi vuosien.
Vaikein oppiaine:
Kuvaamataito. En ikinä saanut aikaiseksi sellaista, mihin olisin ollut
vähääkään tyytyväinen.
Hauskin muisto: Parhaat
muistot ovat luokilta 3–6 Oulun Teuvo Pakkalan koulusta musiikkiluokalta.
Originelli opettajamme vei meidät kahdelle ikimuistoiselle luokkaretkelle,
joilla matkustimme ympäri Suomea. Matkan varrella kuoromme kajautti lauluja
niin Puijon tornissa kuin yöpuvuissa Valamon luostarissa. Ajat olivat hieman
toiset 1980-luvulla, sillä meitä 32:ta oppilasta ei ollut kaitsemassa muita
kuin pelkkä oma ope, ja saimme nukkua keskenämme vuokramökeissä niin
Savonrannalla kuin Virolahdella. Virolahdella iski hurja ukkosmyrsky yötä
vasten. Kukaan ei tunnustanut pelkäävänsä, mutta kummasti hakeuduimme kaikki
kuusi tyttöä samaan petiin.
Jouluspesiaali:
Miten aiot viettää
joulua: Kotona pienen muuttokaaoksen keskellä syömällä suklaata, tekemällä
riittävän isoja palapelejä ja käymällä hiihtolenkeillä herkkujen syönnin
vastapainoksi. Taatusti pelataan myös lautapelejä.
Mieluisin jouluruoka/-herkku:
joulun kalaherkut, perinteiset laatikot ja tietenkin suklaa
Jouluterveisiä
opiskelijoille: Jouluna kannattaa pitää hyvällä omallatunnolla lomaa ja ladata
akkuja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti