ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON HENKILÖKUNNAN YSTÄVÄKIRJA, OSA II

 Itä-Suomen yliopiston henkilökunnan ystäväkirja: 

Tällä palstalla Itä-Suomen yliopiston henkilökuntaa esittäytyy ystäväkirjan muodossa. Pääsemme kurkistamaan muun muassa henkilökunnan jäsenten työhistoriaan ja mieluisimpiin mietelauseisiin. Tässä toisessa osassa meille esittäytyvät professorit Erkki Sevänen ja Risto Turunen.

Nimeni on: Erkki Sevänen

Ammattini on: professori

 

Milloin aloitin nykyisessä ammatissani: Joensuun yliopistossa aloitin assistentin sijaisena vuonna 1983, professuurin sain 1998.

 

Kuinka päädyin ammattiini: Aloitin kirjallisuuden ja filosofian opintoni Turun yliopistossa vuonna 1975. Varsin pian tajusin, että viihdyn erinomaisesti yliopistomaailmassa ja juuri sinne haluan asettua valmistuttuani.

 

Mikä on työhistoriani: Olen syntynyt vuonna 1954. Koulu- ja opiskeluaikoinani olin töissä rakennuksilla, varastoissa, tehtaissa ja voimalaitoksissa, siis puhtaasti ruumiillisissa hommissa. Työt olivat raskaita, mutta niistä sai hyvää palkkaa, ja siten sain opiskeluaikanakin vähän särvintä leivän päälle. Sitten vuosina 1981–1983 olin tuntiopettajana Turun yliopistossa, ja vuonna 1983 siirryin Turusta Joensuun yliopiston kirjallisuuden assistentin sijaiseksi. Olen toiminut 38 vuotta Joensuun/Itä-Suomen yliopistossa. Vuodesta 2010 olen toiminut myös dosenttina Helsingin yliopistossa.

 

Minusta mieluisin: 

 

Kirjailija: Nuoruudessani pidin erityisesti Albert Camus’n romaaneista ja Väinö Linnasta. Runoilijoista minulle läheisiä olivat Pablo Neruda, Edith Södergran ja Bo Carpelan. Viime vuosikymmeninä suosikkejani ovat olleet Katja Kettu, Milan Kundera, Ulla-Lena Lundberg ja Juha Seppälä.

 

Teos: Camus’n ”Rutto”, Linnan ”Täällä Pohjantähden alla”, Södergranin ”Maa jota ei ole”, Ketun ”Kätilö”, Kunderan ”Kuolemattomuus”, Lundbergin ”Jää”, Seppälän ”Paholaisen haarukka”

 

Elokuva: ”Ruusun nimi”, ”Morsian pukeutuu mustaan”

 

Näyttelijä: Sean Connery, Jeanne Moreau

 

Tekeminen: liikunta, remontointi

 

Eläin: koirat

 

Väri: ---------

 

Ruoka: lohiruoka

 

Mietelause: ----------

 

Koulussa oli:

 

Mieluisin oppiaine: äidinkieli, historia, liikunta

 

Vaikein oppiaine: geometria

 

Hauskin muisto: ------------

Nimeni on: Risto T.

Ammattini on: Professori ja ihmiskunnan palvelija. Yliopistolaissahan sanotaan, että yliopiston tehtävä on muun muassa ”kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa”.

 

Milloin aloitin nykyisessä ammatissani: En enää ees muista – joskus muinoin

 

Kuinka päädyin ammattiini: Yritin tehdä kaikkea muuta ja sitten vaan päädyin tähän – ei vainen, kovalla työllä ja päämäärättömällä peräänantamattomuudella kuin Jukolan Jussi.

 

Mikä on työhistoriani: Suotyöntekijä, ojankaivaja, apusähköasentaja, elokuvakoneenkäyttäjä, kriitikko (kirjallisuus, teatteri, elokuvat, tanssitaidekin), toimittaja, tutkimusapulainen, amanuenssi, assistentti, tutkija, yliassistentti, ma. professori, professori. – Mielenkiintoisin noista kaikista oli tuo suotyöntekijä – ehkä aika kultaa muistot.

(mielenkiintoiset kesätyöt / muut työpaikat)

 

Minusta mieluisin: 

 

Kirjailija: Niitä on niin monta, mutta Veijo Merta haastatellessa 1990-luvun lopulla hänen ehtymätön kertomuskoneensa ja pienen miehen syvältä jytisevä kertojan ääni jättivät lähtemättömän vaikutelman. Suosittelen kuuntelemaan Merta esim. osoitteesta https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/09/14/veijo-meri-moderni-sotakuvaaja

 

Teos: Kirsi Kunnas, Tiitiäisen satupuu – Se on ehtymätön sanojen ja ajatusten aarreaitta. Niin kuin esim.:

 

Tänään on juuri oikea aika

 muurahaisen lentää kuuhun

 ja tehdä siellä semmoinen taika

 että namusia sataa suuhun

 

Voiko ajatus olla syvempi ja kirkkaampi… ei voi.

 

Elokuva: François Truffaut’n  Les Quatre Cents Coups (400 kepposta). Syntymävuotenani ilmestynyt maailman kaunein elokuvatarina pojasta, joka halusi nähdä meren.

 

Näyttelijä: miesoletetuista Gérard Depardieu, naisoletetuista Isabelle Huppert, suomalaisista Sulevi Peltola ja ulkolaisista Toshirō Mifune

 

Tekeminen: Tekeminen ja muu koohotus ovat yliarvostettua kaikissa muodoissaan – joutenolossa ja ajatuksen liidossa on ihmiskunnan tulevaisuus.

 

Eläin: Elukat on mukavia kaikki paitsi rotat ja hämähäkit silloin, kun ne täyttävät mielen sokkelot.

 

Väri: Sateenkaari on hyvän värinen ja metsän syvyys ja meri – ja lopulta, niin kuin Leino sanoo, ”Jää punajuova kauneuden voimaton kaipuu”.

 

Ruoka: Kaikki ruoka silloin kun sitä on riittävästi, mutta nopeasti paahdetusta kuhafileestä kylmän valkoviinin ja ruisleivän kanssa en kieltäydy, vaikka sitä olisi liian vähän.

 

Mietelause: Tämä on lainattu Maustetyttöjen Kaisa Karjalaiselta: ”Ei se siitä.”

 

Koulussa oli:

 

Mieluisin oppiaine: ainekirjoitus

 

Vaikein oppiaine: ainekirjoitus

 

Hauskin muisto: Kun kello soi koulupäivän päättyneeksi ja päästiin kotiin.

Toim. Kristiina Janhunen