Syksy on viimein koittanut ja on aika julkaistu
syyslukukauden ensimmäinen Itäkynä. On jo marraskuu ja sen kyllä huomaa:
viimeisetkin värikkäät lähdet ovat tippuneet päiviä sulostuttamasta. Ensilumikin ehti jo käväistä maassa. Kesän voi
hatarasti muistaa, kun talsii aamuhämärissä yliopistolle katse luotuna ruskeaan
maata peittävään lehtikerrokseen. Kun koulupäivä päättyy, on jälleen pimeää.
Mikäpä piristäisi elämää kaamoksen ja puurtamisentäyteisten päivien lomassa
paremmin kuin painotuore ainejärjestölehtemme!
Yksi syksyn merkki on lukuisat uudet kasvot yliopiston
käytävillä. Fuksit ovat taas keskuudessamme! Monissa tapahtumissa, joita meillä on syksyn
aikana ollut, onkin päässyt tapaamaan runsain mitoin uusia ihmisiä. Fuksimme
ovat nimittäin olleet – voisi kai sanoa jopa poikkeuksellinen – aktiivisia osallistumaan
ainejärjestön juttuihin. Aktiivisuus näkyy myös siinä, että Itäkynä on saanut
useamman kirjoittajan lisää!
Tässä syksyisessä Itäkynässä hemmottelemme fukseja
tarjoamalla tietoa lukuisista tärkeistä opiskeluun liittyvistä asioista:
useissa eri maissa reissannut Laura on kirjoittanut mainion tietopaketin siitä,
millaista on matkata täkynä ulkomailla. Kaikkitietävä Minnamme perehdyttää
tällä kertaa tiedonjanoiset lukijat siihen, miltä humanistin kuuluu näyttää sekä siihen, millä
keinoilla lähestyvästä Osmasta on mahdollista selvitä hengissä. Hallituksemme
uudistuu melkoisesti ensi kaudelle, joten mikäli ainejärjestöhommat kiinnostavat,
kannattaa ehdottomasti syventyä vapautumassa olevia hallituspaikkoja käsittelevään juttuun. Muun muassa Itäkynä-vastaavan paikka on auki.
Nautinnollisia lukuhetkiä!
Noora
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti